Vasemmistonuoret ry:n säännöt

Vasemmistonuoret ry
Vänsterunga rf
Gurut Beale Nuorat rs

SÄÄNNÖT

Nämä säännöt on hyväksytty Suomen Demokraattinen Nuorisoliitto - SDNL ry:n 20. liittokokouksessa 22.-23.5.1999 Joensuussa. Sääntöjen § 7 on muutettu Vasemmistonuoret ry:n 22. yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa 24.-25.5.2003 Jyväskylässä. Sääntöjen § 1, 2, 3, 4, 5, 6, 7, 8, 9, 11, 12 ja 13 on muutettu Vasemmistonuoret ry:n yhdistyksen varsinaisessa kokouksessa Tampereella 21.-22.5.2005. Sääntöjen 8§ ja 9§ on muutettu Vasemmistonuoret ry:n liittokokouksessa Turussa 22.–24.5.2009.

1 §

Yhdistyksen nimi ja kotipaikka

Yhdistyksen nimi on Vasemmistonuoret ry, ruotsiksi Vänsterunga rf, saameksi Gurut Beale Nuorat rs. Yhdistyksen kotipaikka on Helsinki.

2 §

Yhdistyksen tarkoitus ja toimintamuodot

Yhdistys on vasemmistolainen, itsenäinen nuorisojärjestö. Sen tehtävä on vaikuttaa suomalaiseen yhteiskuntaan sekä koko maailmaan, parantaa nuorten elinoloja ja laajentaa nuorten yhteiskunnallisia oikeuksia. Yhdistyksen lähtökohtina ovat luonnon kestokyvyn tiedostava ekologinen ajattelu sekä radikaalit näkemykset ihmisen vapautumisesta, yhteiskunnallisten valtarakenteiden sekä riisto- ja alistussuhteiden purkamisesta.

Yhdistyksen tavoitteena on muuttaa suomalaista yhteiskuntaa ja koko maailmaa tasa-arvoiseksi ja demokraattiseksi sekä saada aikaan moniarvoisuuteen ja kaiken elämän kunnioittamiseen perustuva yhteiskunta.

3 §

Yhdistyksen toimintamuodot

Tavoitteisiinsa yhdistys pyrkii nuorten ihmisten kansallisen ja kansainvälisen yhteistoiminnan avulla. Tarkoituksensa edistämiseksi yhdistys osallistuu yhteiskunnalliseen ja valtiolliseen toimintaan sekä järjestää koulutustoimintaa, yleisiä tilaisuuksia, nuorten toimintakampanjoita, harrastustoimintaa sekä tuottaa radio- ja televisio-ohjelmia, kustantaa ja julkaisee kirjallisuutta, lehtiä ja muita painotuotteita.

Yhdistys voi omistaa kiinteistöjä, toimintahuoneistoja, kirjapainoja, osakkeita, obligaatioita ja muita arvopapereita sekä harjoittaa asianomaisella luvalla radio- ja televisiotoimintaa, matkailu-, majoitus-, ravitsemusliike- ja kioskitoimintaa sekä toimeenpanna rahankeräyksiä ja arpajaisia. Yhdistys voi ottaa vastaan avustuksia, lahjoituksia ja testamentteja.

4 §

Yhdistyksen liittyminen ja siitä eroaminen tai erottaminen

Yhdistykseen voi päästä yhteisöjäseneksi jokainen Suomen kansalaisten tai muiden maiden Suomessa kotipaikan omaavien kansalaisten muodostama rekisteröity yhdistys tai niiden muodostama rekisteröity järjestö, joka hyväksyy yhdistyksen säännöt, tarkoituksen ja periaatteet. Yhdistyksen jäsenet ottaa ja erottaa yhdistyksen hallitus. Sen vuoden lopussa, jona yhteisöjäsenen jäsen on täyttänyt 30 vuotta, hän siirtyy suostumuksensa mukaisesti yhdistyksen kannattajajäseneksi.

Yhdistyksen yhteisöjäsenet jakaantuvat perusjärjestöihin ja piirijärjestöihin. Perusjärjestöjä ovat paikallistasolla toimivat yhdistykset, jotka yhdistyksen hallitus hyväksyy jäseneksi. Piirijärjestöjä ovat maakunnallisella tasolla toimivat yhden tai useamman maakunnan alueen käsittävät yhdistykset, jotka muodostuvat alueella kotipaikan omaavista yhdistyksen perusjärjestöistä ja piirijärjestön henkilöjäsenistä ja jotka piirijärjestön hallitus hyväksyy jäseneksi. Piirijärjestön toiminta-alueen määrää yhdistyksen hallitus.

Lisäksi yhdistykseen voi päästä kannattajajäseneksi jokainen Suomen kansalainen ja muiden maiden Suomessa kotipaikan omaava kansalainen tai heidän muodostamansa rekisteröity yhdistys, säätiö tai muu oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen toimintaa ja hyväksyy sen säännöt.

5 §

Yhdistyksestä eroaminen tai erottaminen

Yhdistyksen jäsenillä on oikeus milloin tahansa erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti yhdistyksen puheenjohtajalle tai hallitukselle. Jäsen voi myös erota ilmoittamalla siitä varsinaisessa tai ylimääräisessä yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi.

Yhdistyksen hallitus voi erottaa jäsenen, mikäli tämä:

1.) on jättänyt täyttämättä ne velvoitukset, joihin hän on yhdistykseen liittymällä sitoutunut;
2.) on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä; tai
3.) ei enää täytä laissa tai yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.

Ennen erottamispäätöksen tekemistä on jäsenelle varattava tilaisuus selityksen antamiseen asiassa, paitsi milloin erottamisen syynä on jäsenmaksun maksamatta jättäminen. Erotetulle jäsenelle on annettava mahdollisuus tuoda asia seuraavan yhdistyksen kokouksen käsiteltäväksi. Yhdistys voi katsoa jäsenen eronneeksi, jos jäsen on jättänyt jäsenmaksunsa maksamatta kahden (2) peräkkäisen vuoden ajalta.

6 §

Yhdistyksen jäsenmaksut

Yhdistyksen henkilö- ja yhteisöjäsenet sekä yhteisöjäsenten henkilöjäsenet maksavat yhdistykselle jäsenmaksua, jonka suuruudesta päättää yhdistyksen varsinainen kokous. Yhdistyksen kannattajajäsenet maksavat yhdistyksen varsinaisen kokouksen päättämää tukimaksua.

Yhdistys suorittaa jäsen- ja tukimaksujen keräämisen. Yhteisöjäsenille tulevat jäsenmaksuosuudet yhdistys tilittää vuosittain asianomaisille tahoille.

Yhdistyksen yhteisöjäsenet voivat lisäksi kantaa jäseniltään ylimääräistä jäsenmaksua, jonka suuruudesta yhteisöjäsen voi itse päättää.

7 §

Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen korkeimpana päättävänä elimenä on yhdistyksen kokous, jota kutsutaan liittokokoukseksi. Varsinainen liittokokous pidetään joka toinen vuosi maalis-kesäkuussa. Kokouksen tarkemman ajan ja paikan määrää hallitus. Yhdistyksen ylimääräinen liittokokous pidetään milloin hallitus katsoo sen aiheelliseksi tai jos vähintään kolmasosa (1/3) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta kirjallisesti erityistä asiaa varten vaatii.

Kutsu liittokokouksiin julkaistaan edellisen yhdistyksen varsinaisen kokouksen päättämässä sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella viimeistään kaksi (2) kuukautta ennen varsinaista tai kaksi (2) viikkoa ennen ylimääräistä kokousta.

Liittokokouksien äänivaltaisia osanottajia ovat yhdistyksen piirijärjestöjen valitsemat enintään 200 edustajaa, joilla kullakin on yksi ääni. Kukin piirijärjestö on oikeutettu lähettämään kokouksiin edustajia jäsenmääriensä suhteessa, kuitenkin vähintään yhden edustajan. Piirijärjestökohtainen edustajien määrä, jonka hallitus vahvistaa, lasketaan edellisen kalenterivuoden lopun jäsenmäärien perusteella. Piirijärjestöt valitsevat edustajansa kokouksessaan tai jäsenäänestyksellä. Edustajien on oltava piirijärjestön tai sen yhteisöjäsenen jäseniä. Piirijärjestön valitsema edustaja saa täyttää kokousvuonna korkeintaan 30 vuotta. Yhdistyksen kannattajajäsenillä ja perusjärjestöjen nimetyillä edustajilla on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

8 §

Yhdistyksen varsinainen liittokokous

Yhdistyksen varsinaisen liittokokouksen tehtävänä on:

- käsitellä toimintakertomus molemmilta liittokokousten välisiltä vuosilta ja toimintasuunnitelma,
- käsitellä tilikertomus sekä tilintarkastajien lausunto molemmilta liittokokousten välisiltä vuosilta,
- päättää tilinpäätöksen vahvistamisesta sekä tili- ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle,
- valita puheenjohtaja, 1-2 varapuheenjohtajaa sekä 10-20 hallituksen muuta varsinaista jäsentä ja heille 10-20 henkilökohtaista varajäsentä,
- valita kaksi (2) tilintarkastajaa ja heille henkilökohtaiset varatilintarkastajat,
- päättää jäsenmaksun ja tukimaksun suuruudesta kullekin jäsenryhmälle erikseen,
- päättää yhdistyksen kokouksien kokouskutsun julkaisutavasta ja
- käsitellä muut kokousasiat.

Yhdistyksen kannattaja- ja yhteisöjäsenillä on oikeus tehdä kokoukselle aloitteita.

9 §

Yhdistyksen hallinto

Varsinaisten liittokokousten välisenä aikana yhdistyksen asioita hoitaa hallitus. Hallituksena toimii kahdeksi vuodeksi kerrallaan yhdistyksen varsinaisessa liittokokouksessa valitut puheenjohtaja, 1-2 varapuheenjohtajaa sekä 10-20 varsinaistajäsentä Kullakin hallituksen varsinaisella jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen, joka kutsutaan kokoukseen varsinaisen jäsenen ollessa estyneenä..

Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta. Hallitus on kutsuttava koolle, jos vähintään viisi (5) sen varsinaisista jäsenistä sitä puheenjohtajalta tai varapuheenjohtajalta erityistä asiaa varten kirjallisesti vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet sen jäsenistä on saapuvilla.

Päätökset tehdään yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10 §

Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittavat puheenjohtaja, varapuheenjohtajat, talouspäällikkö tai hallituksen nimeämä muu henkilö aina kaksi yhdessä.

11 §

Tilikausi

Yhdistyksen tilit päätetään kalenterivuosittain ja ne on jätettävä tilintarkastajille helmikuun loppuun mennessä. Tilintarkastajien on palautettava ne hallitukselle maaliskuun 15. päivään mennessä.

12 §

Yhdistyksen sääntöjen muuttaminen tai yhdistyksen purkaminen

Näiden sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta on päätettävä yhdistyksen varsinaisessa tai ylimääräisessä liittokokouksessa vähintään 2/3 äänten enemmistöllä.

Jos yhdistys lakkautetaan tai purkautuu luovutetaan sen varat Helsingissä toimivalle Hebe-säätiölle käytettäväksi yhdistyksen päämäärien edistämiseen sikäli kun säätiön säännöt ja tarkoitus sen sallivat.

13 §

Saavutetut jäsenoikeudet säilyvät.

Liity Vasemmistonuorten jäseneksi
Tilaa Libero -lehti
Muuta yhteystietojasi

Keskustelu

Et ole kirjautunut sisään. Jos haluat mukaan Vasemmistonuorten keskusteluihin, lue ohjeet ja rekisteröidy!