Vasemmistonuorten kunnallisvaaliteesit

Vasemmistonuoret on punavihreä ja feministinen poliittinen nuoriso- ja kansalaisjärjestö, joka toteuttaa punavihreää politiikkaa ihmisten lähiympäristössä ja arjessa. Tavoitteenamme on tasa-arvoinen yhteiskunta, jossa jokainen voi elää vapaana, kaikilla on oikeus riittävään toimeentuloon eikä ihmisiä tai ympäristöä alisteta kapitalismille.

Kunnassa on jokaisella oltava mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöönsä, toimia yhteisöllisesti sekä kehittää ja toteuttaa itseään. Meidän kuntamme on paikka, jossa ihmisten perusturvasta huolehditaan ja jossa toteutuu jokaisen oikeus terveydenhuoltoon ja sosiaalipalveluihin sekä kulttuuriin ja laadukkaaseen koulutukseen.

Suurten ikäluokkien jääminen eläkkeelle merkitsee kunnille suuria lisähaasteita erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa. Kuntauudistuksen päämäärinä tulee olla heikentyneeseen huoltosuhteeseen reagoimisen lisäksi lähidemokratian vahvistaminen ja riittävän rahoituksen turvaaminen julkisille palveluille. Palvelut tulee jatkossakin toteuttaa pääosin kunnan omana työnä.

1. Avoimia asukaskokouksia ja suoraa demokratiaa

Demokraattiseen yhteiskuntaan kuuluu vaikuttaminen yhteisiin asioihin myös vaalien välillä. Kunnissa on otettava käyttöön eri sähköisiä vaikuttamisen keinoja sekä vahvistettava lähidemokratiaa, kuten kunnanosavaltuustoja ja avoimia kuntalaiskokouksia. Kuntien on kunnioitettava kansalaisten tahtoa noudattamalla neuvoa-antavien kansanäänestysten tuloksia. Sitovat kansanäänestykset on mahdollistettava kunnallislakia muuttamalla.

Kuntahallintoa tulee mahdollisuuksien mukaan kehittää niin, että työssäkäynti- ja palvelualueisiin perustuvat suurkunnat hoitavat toisen asteen koulutuksen, julkisen liikenteen ja erikoissairaanhoidon ja lähikunnat hoitavat kaavoituksen ja lähipalvelut. Tällaisessa kaksiportaisessa hallintomallissa sekä suurkuntien, että peruskuntien valtuusto valitaan vaaleilla. Lähikunnat voivat olla esimerkiksi kaupunginosia tai nykyisiä kuntia.

Kunnanvaltuuston kokouksien tulee olla seurattavissa verkossa ja keskustelun, äänestysten sekä asiakirjojen tulee olla kokousten jälkeen julkisesti ja vaivattomasti saatavilla. Lautakuntien tulee pitää kuntalaisille avoimia kokouksia merkittävistä päätöksenteossa olevista asioista.

2. Loppu työsuhteiden ketjuttamisille, palkat kuntoon ja demokratiaa työpaikoille

Kunnissa työskentelee noin puoli miljoona suomalaista, joista neljä viidesosaa on naisia. Kuntien on näytettävä työnantajana esimerkkiä tasa-arvoisesta työnantajapolitiikasta edistämällä sukupuolten välistä samapalkkaisuutta. Palkkatasoa on parannettava kunnallisilla matalapalkka-aloilla ja työsuhteiden ketjuttaminen ja palkattomien harjoittelijoiden väärinkäyttö on lopetettava. Kuntien tulee omalla työllistämispolitiikallaan toimia esimerkkinä reiluja työehtoja noudattavana työnantajana. Kuntien tulee edistää näitä periaatteita myös ostopalveluiden tarjoajien ja yhteistyökumppanien valinnalla. Kunnan on työnantajana kannettava sosiaalista vastuuta ja työllistettävä nykyistä enemmän vajaatyökykyisiä ja vammaisia.

Lähidemokratian edistämisen lisäksi kuntien on oltava työpaikkademokratian uranuurtajia – työpaikan päätöksenteosta on tehtävä osallistavaa ja demokraattisempaa.

3. Palvelut omana työnä ja kaikkien saataville

Kunnan päätehtävä on laissa säädettyjen palvelujen tarjoaminen kuntalaisille. Tuottamalla kunnalliset palvelut kunnan omana työnä varmistetaan asukkaiden ja päättäjien vaikutusvalta palveluiden järjestämiseen, laatuun ja työntekijöiden oikeuksien toteutumiseen. Palveluiden ulkoistamisen ja palveluseteleiden kautta kanavoidaan verorahoja yksityiselle yrityksille samalla heikentäen julkisten palveluiden rahoitusta. Kuntien ei tule hakea lyhytaikaisia säästöjä yksityistämisillä, jotka harvoin tulevat pitkällä aikavälillä halvemmaksi. Osuuskuntia ja voittoa tavoittelemattomia yhteiskunnallisia yrityksiä voidaan käyttää täydentämään kunnan omaa palvelutuotantoa. Ihmisten perustarpeet eivät saa olla voiton tavoittelun väline.

Kuntien ei tule hakea lyhytaikaisia säästöjä yksityistämisillä ja yhtiöittämisillä, jotka harvoin pitkällä tähtäimellä tulevat halvemmaksi.

Julkisten peruspalveluiden tulee olla maksuttomia kaikille. Asiakasmaksujen käyttöönotto terveyskeskuksissa on johtanut siihen, ettei kaikilla ole enää varaa käydä lääkärissä. Kuntalaiset ovat eriarvoisessa asemassa ja tilanne on vaikea niille, jotka palveluita kipeimmin tarvitsisivat. Askeleena kohti maksuttomuutta kuntien on tarjottava alennusta liikunta-, kulttuuri-, terveys- ja joukkoliikennepalveluihin muun muassa opiskelijoille ja toimeentulotuen varassa eläville.

4. Kaikilla oikeus hoitoon

Terveyserot ovat viime vuosina kasvaneet jyrkästi. Julkisen terveydenhuollon on toimittava, sillä kaikilla ei ole varaa mennä yksityiselle. Nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin puuttumiseksi on lisättävä resursseja ennaltaehkäisevään toimintaan ja lyhennettävä kohtuuttomia jonotusaikoja. Kuukausien odotusajat ovat liian pitkiä vakavien ongelmien kanssa kamppailevalle.

Paperittomien siirtolaisten hoitoonpääsyn turvaamiseksi kunnan pitää mahdollistaa anonyymi terveydenhuoltopalvelun käyttö. Sukupuolen korjaukseen liittyvän hoidon pitää olla saatavilla riittävän nopeasti, sillä tutkimusten kesto ja hoitojonot ovat nykyään epäinhimillisen pitkiä.

5. Koulutuksen tulee lisätä tasa-arvoa

Kovat säästöpaineet ja yhä useammin jo peruskoulussa alkava erikoistuminen murtaa koulujärjestelmän keskeistä, tasa-arvoa lisäävää perustaa. Kuntien tulee varmistaa, että oppilasryhmät ovat riittävän pienet, henkilökuntaa on tarpeeksi ja kaikilla sitä tarvitsevilla on mahdollisuus saada tukea koulunkäyntiin toimivan oppilashuollon ja erityisopetuksen kautta. Kunnallisten päiväkotien ja koulujen käytäntöjä ja tiloja tulee kehittää sukupuolisensitiivisiksi. Työntekijöiden pitää kohdata lapset henkilöinä, ei tyttöinä ja poikina. Esimerkiksi liikunta- ja käsityöaineita ei tule jaotella sukupuolen mukaan.

6. Asuntotakuulla koti jokaiselle ja tyhjät tilat käyttöön

Jokaisella tulee olla subjektiivinen oikeus omaan kotiin, jonka kunta varmistaisi asuntotakuulla. Se takaa oikeuden asuntoon viimeistään parin kuukauden sisällä asunnottomaksi joutumisesta. Kaupungin tai kunnan vuokra-asuntoja on oltava eri puolilla kaupunkia tai kuntaa. Kaavoituksella kunnan tulee turvata lähipalvelut eri puolilla kaupunkia sekä ilmastoystävällinen ja tiivis kaupunkirakenne.

Kuntien tulee luovuttaa pitkään tyhjillään olleet kiinteistönsä vapaaseen käyttöön. Julkisia tiloja pitää olla mahdollista käyttää maksutta ilta-aikaan, kansalaistoiminnan sekä kulttuurin ja liikunnan harrastamiseen. Julkisten tilojen suunnittelun ja käytön tulisi olla tasa-arvoista ja lähtöisin ihmisten tarpeista eikä kaupallisista intresseistä. Kuntien on tuntuvasti lisättävä epäkaupallisen ilmoitustilan määrää. Kaavoituksessa on huomioitava myös vapaa ja maksuton julkinen tila sekä nuorille suunnatut tilat. Kuntalaisille on tarjottava tiloja, joissa viettää vapaa-aikaa ihmisinä kuluttajien sijaan.

7. Päästövähennystavoitteilla kohti hiilineutraaliutta

Päästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen on välttämätöntä niin kuntatalouden kuin ilmastonkin kannalta. Jokaisessa kunnassa tulee tehdä arvio ilmastopäästöistä ja asettaa kuntakohtainen päästövähennystavoite. Hiilineutraalit kunnat -hankkeessa hyviksi todettuja käytäntöjä ja onnistuneita keinoja päästöjen vähentämiseksi on hyödynnettävä koko maassa.

Kunnallisissa energiayhtiöissä on panostettava uusiutuvaan energiaan kivihiilen ja turpeen sijaan. Kuntien on edistettävä energiatehokkuutta ja suosittava ympäristöystävällisiä hankintoja. Energiantuotannossa on hyödynnettävä yhdyskunta- ja energiajätettä. Kierrätys on mahdollistettava pienissäkin kunnissa lisäämällä kierrätyspisteiden määrää. Myös koulujen ympäristökasvatusta on lisättävä.

8. Maksuton ja toimiva joukkoliikenne

Kaupunkirakennetta on kehitettävä kevyt- ja joukkoliikennettä suosivaksi esimerkiksi pyöräily- ja kävelyreittejä kehittämällä ja niiden määrää lisäämällä ja ohjaamalla yksityisautoilua pois kuntakeskustasta.

Toimiva ja edullinen joukkoliikenne on kuntalaisten tasavertaisuuden edellytys. Pääkaupunkiseudulla on pyrittävä takaamaan maksuttomat joukkoliikenneyhteydet. Joukkoliikenteen kehittämisessä tulee suosia raideliikennettä siellä, missä se on mahdollista. Myös haja-asutusalueille on taattava riittävät vuorotiheydet.

9. Tietoa ja kulttuuria kansalle

Internet on tällä hetkellä yksi tärkeimmistä julkisista palveluista. Se tarjoaa ihmisille tietoa ja kulttuuria sekä mahdollisuuden osallistua julkiseen keskusteluun. Kunnan on varmistettava, että virastoissa on mahdollisuus käyttää internetiä maksuttomasti. Kunnan julkisissa hankinnoissa on suosittava avoimen lähdekoodin ja avoimien tiedostoformaattien järjestelmiä. Kunnan omissa vuokrataloissa tulee olla maksuton laajakaista sekä ainakin keskustassa ja julkisissa tiloissa maksuton langaton internetyhteys.

Kulttuurista nauttimisen on oltava mahdollista jokaiselle. Vähävaraisille on tarjottava ilmaisia kulttuuriseteleitä. Taiteen ja kulttuurin ammattilaisille ja harrastajille on taattava riittävästi toimitiloja.  Erilaisten kulttuuritapahtumien ja -palveluiden lippujen hinnat on pidettävä riittävän edullisina. Kirjastot ovat yksi kunnan tärkeimmistä palveluista. Kirjastojen roolia ja tarjontaa on kehitettävä laajempaan suuntaan palveluiden ja tuotteiden lainaamoksi. Kirjastojen maksuttomuus on säilytettävä. Kuntien on taattava tasavertaiset liikuntamahdollisuudet myös pienituloisille tarjoamalla riittävästi maksuttomia liikuntatiloja ja -palveluita.

10. Ei enää pelkoa ja perhesurmia

Jokaisessa kunnassa tulee laatia toimenpideohjelma lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisemiseksi. Kunnan on varmistettava, että tukipalveluita on riittävästi tarjolla niin uhrille kuin väkivallan tekijälle. Lisäksi tulee varmistaa jokaisen mahdollisuus tarvittaessa päästä ensi- tai turvakotiin sukupuolesta riippumatta.