Ulkomaalaisopiskelija viisumiviidakossa
Suomessa
tutkintoa suorittavien ulkomaalaisopiskelijoiden osuus on viime vuosina
vähentynyt vaihto-opiskelijoiden lukumäärän kasvaessa. Suomeen tullaan
entistä enemmän Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Muut maanosat jäävät
nykyisen kansainvälisyyden puitteissa vähemmälle. Osasyynä - tai kenties
seurauksena - on tiukentunut viisumikäytäntö.
Näin kertoo Merja Äijänen, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen
tiedekunnan tutorprojektisihteeri. Suuntaus on sama muuallakin, vaikka
tämän syksyn tilastot eivät vielä olleetkaan saatavilla. Vaihto-opiskelijat
tulevat pääosin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, tutkinto-opiskelijoita
tulee myös muualta maailmasta.
- Viisumikäytäntöä on vaikeutettu, esimerkiksi Afrikan maista on vaikeampi
päästä osallistumaan pääsykokeeseen,Äijänen sanoo. Toisinaan yliopistolle
on lähetetty avunpyyntöjä, kun suomalaiset suurlähetystöt eivät ole
myöntäneet viisumia pääsykokeisiin osallistumista varten, mutta yliopisto
ei ole voinut vaikuttaa viranomaisten päätöksiin.
- Joskus viisumi on myönnetty vasta pääsykoetta seuraavalle päivälle,
kuvailee järjettömyyttä Robert Ramberg, Helsingin yliopiston
tutkinto-opiskelijoista vastaava ulkomaalaisten opiskelijoiden opintoneuvoja.
- Tutkinto-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat syövät samaa kakkua. Ulkomaalaisia
otetaan sisään saman verran, mutta tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden
suhteet ovat muuttuneet, Ramberg kertoo. - Vaihto-opiskelijoihin panostetaan,
koska heistä maksetaan laitoksille rahaa. Ulkoisesti näyttää siltä,
että kansainvälistymme. Kansainvälistyminen on kuitenkin yksijalkaista,
jos sillä tarkoitetaan vain vaihto-opiskelijoiden lisääntymistä.
Lisäksi suomalaiset yliopistoon pyrkijät, jotka ovat suorittaneet kansainvälisen
IB-ylioppilastutkinnon, verottavat varsinaista ulkomaalaiskiintiötä.
Opetus englanniksi lisääntynyt
Tutkinto-opiskelijoiden on suoritettava vähintään kymmenen opintoviikkoa
suomea tai ruotsia. Tämä harjoittaa ainakin kielen ymmärtämiseen, mutta
englanti on silti ulkomaalaisten pääasiallinen opiskelukieli. Englanninkielistä
opetusta ei ole huimaavissa määrin. Ulkomaalaisopiskelijat saavat varautua
suorittamaan suomalaisia enemmän kirjatenttejä ja kirjoittamaan esseitä.
Tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti viime vuosien aikana. Nyt
on Rambergin mukaan jo tarjolla opiskelijoille järkeviä blokkeja, kokonaisuuksia
englanniksi.
Vuonna 1984 Suomessa opiskelleet ulkomaalaisopiskelijat kirjoittivat
kirjan nimeltä Strange Days, joka kertoo opiskelijoiden kafkamaisista
kokemuksista Helsingin yliopistossa; heillä ei ollut kovia koettuaan
aavistustakaan, mitä varten he lopulta olivat tulleet sinne opiskelemaan.
- Joskus on hyväksytty yliopistoon joku, jolla oli vain persian kielen
taito. Siinä sitten ihmeteltiin muutama viikko. Tällaista ei tapahdu
enää; kielitaitovaatimukset ovat täsmentyneet, Ramberg vakuuttaa.
Vaatimukset ovat tiukentuneet muiltakin osin. Vaihto-ohjelmissa on
usein pakko saada lukukauden tai -vuoden aikana suoritettua tietyt kurssit.
Tutkinto-opiskelijan asema on samanlainen kuin suomalaisenkin opiskelijan;
periaatteessa hänellä on akateeminen vapaus.
Merja Äijäsen mukaan monet houkuttelee Helsingin yliopistoon poikkitieteellinen
Renvall-instituutti. Instituutissa on paljon englanninkielistä, Venäjä-aiheista
opetusta.
Ulkomaalaisopiskelijan masennus
Bulgarialainen biologian opiskelija Zdravko Kolev aloitti Helsingin
yliopistossa kaksi vuotta sitten vaihto-opiskelijana CIMO-stipendillä,
johon hän on tyytyväinen. CIMO-vaihtoa Suomella on ennen kaikkea Itä-Euroopan,
Afrikan ja Aasian kanssa. Erasmus-stipendit ovat pienempiä; länsieurooppalaisilla
oletetaan olevan enemmän rahaa.
- Kun siirryin tutkinto-opiskelijaksi, minulla oli jonkin aikaa vaikeata
ja olin masentunut, Kolev kuvailee. Hän arvelee, että masennus on ulkomaalaisopiskelijoilla
yleisempi ongelma kuin esimerkiksi ulkomaalaisiin kohdistuva aggressiivisuus,
josta on kuitenkin olemassa yksittäistapauksia.
- Minulla on ollut poikkeuksellisen helppoa. En kokenut edes kulttuurishokkia
tullessani Suomeen.
Vappu Heikkurinen
Takaisin numeroon 4/1995
|