Ulkomaalaisopiskelija viisumiviidakossa
Suomessa
tutkintoa suorittavien ulkomaalaisopiskelijoiden osuus on viime vuosina
vähentynyt vaihto-opiskelijoiden lukumäärän kasvaessa. Suomeen tullaan
entistä enemmän Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta. Muut maanosat jäävät
nykyisen kansainvälisyyden puitteissa vähemmälle. Osasyynä - tai kenties
seurauksena - on tiukentunut viisumikäytäntö.
Näin kertoo Merja Äijänen, Helsingin yliopiston valtiotieteellisen tiedekunnan tutorprojektisihteeri. Suuntaus on sama muuallakin, vaikka tämän syksyn tilastot eivät vielä olleetkaan saatavilla. Vaihto-opiskelijat tulevat pääosin Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta, tutkinto-opiskelijoita tulee myös muualta maailmasta.
- Viisumikäytäntöä on vaikeutettu, esimerkiksi Afrikan maista on vaikeampi päästä osallistumaan pääsykokeeseen,Äijänen sanoo. Toisinaan yliopistolle on lähetetty avunpyyntöjä, kun suomalaiset suurlähetystöt eivät ole myöntäneet viisumia pääsykokeisiin osallistumista varten, mutta yliopisto ei ole voinut vaikuttaa viranomaisten päätöksiin.
- Joskus viisumi on myönnetty vasta pääsykoetta seuraavalle päivälle, kuvailee järjettömyyttä Robert Ramberg, Helsingin yliopiston tutkinto-opiskelijoista vastaava ulkomaalaisten opiskelijoiden opintoneuvoja.
- Tutkinto-opiskelijat ja vaihto-opiskelijat syövät samaa kakkua. Ulkomaalaisia otetaan sisään saman verran, mutta tutkinto-opiskelijoiden ja vaihto-opiskelijoiden suhteet ovat muuttuneet, Ramberg kertoo. - Vaihto-opiskelijoihin panostetaan, koska heistä maksetaan laitoksille rahaa. Ulkoisesti näyttää siltä, että kansainvälistymme. Kansainvälistyminen on kuitenkin yksijalkaista, jos sillä tarkoitetaan vain vaihto-opiskelijoiden lisääntymistä.
Lisäksi suomalaiset yliopistoon pyrkijät, jotka ovat suorittaneet kansainvälisen IB-ylioppilastutkinnon, verottavat varsinaista ulkomaalaiskiintiötä.
Opetus englanniksi lisääntynyt
Tutkinto-opiskelijoiden on suoritettava vähintään kymmenen opintoviikkoa suomea tai ruotsia. Tämä harjoittaa ainakin kielen ymmärtämiseen, mutta englanti on silti ulkomaalaisten pääasiallinen opiskelukieli. Englanninkielistä opetusta ei ole huimaavissa määrin. Ulkomaalaisopiskelijat saavat varautua suorittamaan suomalaisia enemmän kirjatenttejä ja kirjoittamaan esseitä. Tilanne on kuitenkin parantunut huomattavasti viime vuosien aikana. Nyt on Rambergin mukaan jo tarjolla opiskelijoille järkeviä blokkeja, kokonaisuuksia englanniksi.
Vuonna 1984 Suomessa opiskelleet ulkomaalaisopiskelijat kirjoittivat kirjan nimeltä Strange Days, joka kertoo opiskelijoiden kafkamaisista kokemuksista Helsingin yliopistossa; heillä ei ollut kovia koettuaan aavistustakaan, mitä varten he lopulta olivat tulleet sinne opiskelemaan.
- Joskus on hyväksytty yliopistoon joku, jolla oli vain persian kielen taito. Siinä sitten ihmeteltiin muutama viikko. Tällaista ei tapahdu enää; kielitaitovaatimukset ovat täsmentyneet, Ramberg vakuuttaa.
Vaatimukset ovat tiukentuneet muiltakin osin. Vaihto-ohjelmissa on usein pakko saada lukukauden tai -vuoden aikana suoritettua tietyt kurssit. Tutkinto-opiskelijan asema on samanlainen kuin suomalaisenkin opiskelijan; periaatteessa hänellä on akateeminen vapaus.
Merja Äijäsen mukaan monet houkuttelee Helsingin yliopistoon poikkitieteellinen Renvall-instituutti. Instituutissa on paljon englanninkielistä, Venäjä-aiheista opetusta.
Ulkomaalaisopiskelijan masennus
Bulgarialainen biologian opiskelija Zdravko Kolev aloitti Helsingin yliopistossa kaksi vuotta sitten vaihto-opiskelijana CIMO-stipendillä, johon hän on tyytyväinen. CIMO-vaihtoa Suomella on ennen kaikkea Itä-Euroopan, Afrikan ja Aasian kanssa. Erasmus-stipendit ovat pienempiä; länsieurooppalaisilla oletetaan olevan enemmän rahaa.
- Kun siirryin tutkinto-opiskelijaksi, minulla oli jonkin aikaa vaikeata ja olin masentunut, Kolev kuvailee. Hän arvelee, että masennus on ulkomaalaisopiskelijoilla yleisempi ongelma kuin esimerkiksi ulkomaalaisiin kohdistuva aggressiivisuus, josta on kuitenkin olemassa yksittäistapauksia.
- Minulla on ollut poikkeuksellisen helppoa. En kokenut edes kulttuurishokkia tullessani Suomeen.
Vappu Heikkurinen