LAMA NÄKYY VIELÄKIN PELASTUSARMEIJASSA

Teksti: Elias Krohn

Pelastusarmeija on tehnyt vähäosaisten avustustyötä Suomessa jo 110 vuoden ajan. Sen avustustoimiston nykyinen johtaja Raili Nurminen on ollut toiminnasta mukana 35 viime vuoden ajan. Näistä vuosista kymmenen viimeisintä erottuvat joukosta selvästi: avuntarvitsijoiden määrä kasvoi lamavuosina räjähdysmäisesti, eikä ole sen jälkeenkään merkittävästi alentunut. Nurmisen lisäksi toiminnassa on mukana vain pari palkattua työntekijää. Muut ovat vapaaehtoisia, joita on onneksi riittänyt kasvaneisiinkin tarpeisiin.

Helsingin Kalliossa sijaitseva avustustoimisto pitää yllä leipäjakelua, johon saa mennä kuka tahansa, ja sen lisäksi ruoka- ja vaatejakelua, joka on tarveharkintaista. Ruokalassa tarjotaan edullisia lounaita, joihin vähävaraisimmille myönnetään ilmaislipukkeita. Ruokalatoimintaa vetävä Matti Ahtinen on tutustunut henkilökohtaisesti moniin lounaskävijöihin ja heidän elämänkohtaloihinsa.
- Joskus törmää todellisiin menestystarinoihin, mutta vain pieni vähemmistö näistä ihmisistä selviää elämässään jaloilleen, Ahtinen kertoo.

Asuntolan väki nuorentuu

Järjestö pitää yllä myös asuntolaa, joka tarjoaa suojan kodittomille 17-vuotiaista aina vanhusikäisiin saakka. Suurin ryhmä ovat 40-55-vuotiaat miehet, jotka ovat myös kaikkein pitkäaikaisimpia asukkeja. Asiakaskunta kuitenkin muuttuu jatkuvasti nuorempaan suuntaan. Tällä hetkellä alle 30-vuotiaita on toistakymmentä prosenttia asukkaista ja alle 20-vuotiaita noin viisi prosenttia.
- Viime vuosina perhesuhteet ja kotikasvatus ovat menettäneet merkitystään. On aiempaa enemmän rikkinäisiä koteja, ja lapset joutuvat yhä nuorempina kaduille. Myös työttömyys ja köyhyys vaikuttavat: epäonnistumiset heijastuvat perhesuhteisiin, asuntolan johtaja Jarmo Penttinen listaa kehityksen syitä. Helsingin kehno vuokra-asuntotilanne lisää sekin paineita Pelastusarmeijan asuntolaa kohtaan.

Vapaaehtoisjärjestö ikään kuin joutuu paikkaamaan kaupungin laiminlyöntejä.
- Pahimmillaan asuntojonoissa voi joutua olemaan jopa kymmenen vuotta. Tukiasunnoille olisi enemmän tarvetta, Penttinen toteaa.

Hän haluaa korostaa, että vaikka myös päihdeongelmaisia on asukkaiden joukossa, läheskään kaikki eivät sitä ole; perusongelma on asunnottomuus. Itse asiassa asuntolaan ei edes oteta vastaan päihtyneessä tilassa olevia.

Työttömyys suurin syy köyhyyteen

Myös avustustoimiston johtaja Raili Nurminen korostaa, ettei avuntarvitsijoita voi niputtaa yhdeksi ryhmäksi, vaan joukossa on hyvin monen tyyppisiä ihmisiä ja erilaisista syistä ahdinkoon joutuneita.
- Työttömyys on suurin syy, mutta joukossa on myös työssäkäyviä, jotka eivät tule palkallaan toimeen. Täällä käy esimerkiksi vanhuksia, jotka ovat menneet takaamaan lastensa lainoja ja joutuvat siksi turvautumaan meidän apuumme. Ulosmittauksessa olevat työssäkäyvätkin tarvitsevat apua, koska heille jää vain yksi kolmasosa palkasta käteen, Nurminen kertoo.

Yksi merkittävä keino pureutua köyhyysongelmaan olisikin ylivelkaantuneiden aseman helpottaminen

Takaisin numeroon 4-5/2001