TERVETULOA TYÖELÄMÄÄN!
Kesätyö, pätkätyö, osa-aikatyö… Harvalla nuorella ensimmäinen tai vielä viideskään työpaikka on vakituinen kokopäivätyö. Ensikertalaisen ja pätkätyöläisen kannattaa olla varuillaan, ettei tule viilatuksi linssiin.
Teksti: Sirpa Leppäkangas
Työelämä muuttuu nopeasti. Muutos luo osaamispaineita; työnkuvat muuttuvat monipuolisemmaksi, haasteellisemmaksi ja kiinnostavammaksi. Samaan aikaan työstä tulee kuitenkin lyhytjänteisempää, kiireisempää ja monin tavoin turvattomampaa.
Työsuhteiden ehtojen sääntely luo Suomessa kuitenkin perustan, joka tänäkin päivänä turvaa jokaisen työntekijän oikeudet työpaikoilla. Työnantaja ei siten voi mielivaltaisesti sanella sen enempää palkkaa, työaikaa kuin vaikkapa vuosiloman kertymistäkään. Mitä sitten tulee ottaa huomioon, kun ihan ensimmäistä kertaa astuu tekemään työtä työnantajan johdon ja valvonnan alaisena vastiketta vastaan?
Tarkkana työsopimuksen kanssa
Jokaisen työsuhteen perustan muodostaa työsopimus. Se kannattaa aina vaatia solmittavaksi kirjallisesti, sillä suullisesti sovittua on usein hankalaa, jopa mahdotonta, todistaa. Työsopimuksen solmivat työnantaja ja työntekijä ja se sitoo molempia osapuolia. Sopimuksessa määritellään työsuhde, työaika, palkka sekä muut työehdot.
Tärkeintä työsopimuksessa on sopia ensinnäkin työsuhteen alkamispäivä. Useasti työsopimuksessa sovitaan myös noudatettavasta koeajasta. Koeajan puitteissahan työsopimus voidaan purkaa päättymään välittömästi ilman irtisanomisaikaa. Huomattava on, että koeaikaan vedotenkaan ei työsopimusta voida purkaa epäasiallisilla perusteilla (esim. sairaus). Koeaika voi pituudeltaan olla työsopimuslain mukaan enintään neljä kuukautta, kuitenkin niin, että alle kahdeksan kuukauden mittaisessa määräaikaisessa työsuhteessa koeajan kesto saa olla enintään puolet työsopimuksen kestosta.
Työsopimus voi olla voimassa määräajan tai se voi olla toistaiseksi voimassa oleva (ns. vakituinen työsuhde). Määräaikaiseksi työsopimus voidaan solmia vain, jos määräajalle on olemassa perusteet. Tärkeätä on huomata, että määräaikaista sopimusta ei voi pääsääntöisesti lainkaan irtisanoa, joten sekä työnantaja että työntekijä ovat sidottuja työsuhteeseen ilmoitetun määräajan. Toistaiseksi voimassa olevan työsopimuksen voi kumpikin irtisanoa - kuitenkin niin, että työnantajalla täytyy irtisanomiseen olla aina lain vaatima "asiallinen ja painava syy".
Työsopimuksessa tulee sopia myös työajasta, työskentelee työntekijä sitten osa-aikaisena tai kokoaikaisena. Samoin on tärkeää sopia työtehtävistä sekä ennen kaikkea palkasta ja palkanmääräytymisperusteesta. Viimeistään tässä kohdassa on hyvä työnantajalle kertoa sekä koulutuksestaan että aikaisemmasta työkokemuksestaan, sillä nämä vaikuttavat useiden työehtosopimusten mukaan palkan määräytymiseen.
Lait ja sopimukset antavat ehdot työlle
Työsopimuksessa sovitut asiat eivät voi olla ristiriidassa lain eikä työehtosopimusten kanssa. Työelämää säätelevät monet lait ja asetukset. Työsuhteen ehtojen vähimmäistasoa on säännelty mm. työsopimuslaissa, työaikalaissa sekä vuosilomalaissa. Näiden lisäksi mm. palkkauksesta on säädetty työehtosopimuksissa. Työehtosopimukset solmitaan työntekijä- ja työnantajajärjestöjen välillä. Ns. yleissitovat työehtosopimukset koskevat kaikkia alalla työskenteleviä. Siten esimerkiksi kaupan alalla työskenteleviin tulee noudattaa kaupan työehtosopimuksen säännöksiä.
Työehtosopimuksissa monesta työsuhteen ehdosta on sovittu lakia paremmin. Siten vaikkapa sairausajan palkka on useimmissa työehtosopimuksissa sovittu maksettavaksi lain säätämää pidemmältä ajalta. Edelleen lomaltapaluurahat ovat pelkästään työehtosopimuksin sovittuja etuuksia. Tämän lisäksi työehtosopimuksissa on sovittu minimipalkat ja monet muut työntekijän kannalta lakia paremmat ehdot, kuten esimerkiksi työaikalain säätämää lyhyemmät kokoaikatyön työajat.
Työhön mentäessä on siis syytä tarkistaa, tuleeko työssä noudatettavaksi jokin työehtosopimus, joita voi yleissitovien lisäksi olla solmittuina vaikkapa yrityskohtaisesti. Jos työnantajaa sitovaa työehtosopimusta ei ole olemassakaan, voi työsopimuksessa sopia noudatettavasta työehtosopimuksesta.
Ammattiliitot ajavat jäsenten asiaa
Työntekijöiden etujärjestöinä toimivat ammattiliitot. Ne antavat jäsenilleen neuvoa ja tukea työelämää koskevissa kysymyksissä. Ammattiliitot hoitavat myös jäsentensä puolesta mahdollisia työntekijän ja työnantajan välillä syntyneitä erimielisyysasioita. Samalla liitot toimivat oman ammattialansa kehittäjinä. Ammattijärjestöt myös osallistuvat työelämää koskevien lakien laatimiseen ja uudistamiseen yhtenä ns. kolmikantaosapuolena, joita työntekijöiden lisäksi ovat työnantajat sekä valtiovalta.
Ammattiliittojen tärkein tehtävä on solmia työehtosopimukset. Kuulumalla liittoon alan työntekijät "pakottavat" työnantajan neuvottelemaan lakia paremmista ehdoista. Työehtosopimukset eivät siten ole mikään itsestäänselvyys. Niiden olemassaolon oikeutus voidaan lunastaa ainoastaan sillä, että mahdollisimman moni alalla työskentelevä kuuluu alan ammattiliittoon. Näin ollen jokaisen osa-aikaisen, kokoaikaisen, vakituisen, määräaikaisen tai viikonlopputyöntekijän on yhtä tärkeätä järjestäytyä.
Ammattiliittoon voi kuulua myös opiskelijajäsenenä. Tällöin jäsenyys on useimmiten täysin ilmaista. Jokaisesta kesätyöstä tai muusta vaikkapa opintojen ohessakin tehdystä työstä kannattaa kuitenkin olla ns. normaalina maksavana jäsenenä, sillä tällöin voi kerryttää ansiosidonnaisen päivärahan maksamisen edellyttämää työssäoloehtoa ja varmistaa myös liiton avun, jos työsuhteessa kaikki ei mene lakien ja sopimusten mukaisesti.
Ammattiliiton edustajan työpaikoilla toimii luottamusmies, jolta saa tietoa työpaikan asioista. Luottamusmies myös neuvottelee työnantajan kanssa liittoon kuuluvien työntekijöiden puolesta näitä koskevista asioista.
Työhön mennessä ja työtä tehdessä jokaisen tulee pitää silmät ja korvat auki. Työelämää koskevat säännökset ja sopimukset ovat jokaisen turvana. Aina ei kaikki mene kuitenkaan niin kuin pelisäännöissä sanotaan - tällöinkin ammattiliitot saattavat säännökset jäsentensä oikeuksiksi.
Kirjoittaja on Palvelualojen ammattiliitto PAM:in Helsingin ja Uudenmaan aluetoimitsija.
PÄTKÄTYÖLÄINEN, PIDÄ KIINNI OIKEUKSISTASI
Muistan omasta elämästäni esimerkin tilanteesta, jossa kaikki menee juuri niin kuin ei pitäisi mennä.
Kotipaikkakunnallani järjestettiin kuukauden kestävät messut, joiden ravintolatoiminnot ostettiin massatilaisuuksiin erikoistuneelta yritykseltä. Halusin päästä kokemaan kansanjuhlan tunnelman, minkä lisäksi kesätyö oli välttämätön seuraavan vuoden opintojen rahoittamisen kannalta.
Hankin yrityksen yhteystiedot ja lähetin heille avoimen hakemuksen. Sain työpaikan ilman työhaastattelua. En kiinnittänyt asiaan sen enempää huomiota, sillä olinhan kerännyt alasta ruhtinaallisesti kokemusta työskenneltyäni aikaisempina kesinä keittiöapulaisena.
Ensimmäisenä työpäivänämme pystytimme tilat, ja ravintola oli valmis ottamaan vastaan tuhannet asiakkaat. En koskaan tarkistanut, maksettiinko tuosta 12 tunnin työpäivästä meille lainkaan palkkaa. Hätäisessä "työsuhteen solmimispalaverissa", jossa meitä kesätyöläisiä oli paikalla toistakymmentä, kerrottiin, että työtä on tarjolla tarpeen mukaan. Jos siis asiakkaita ei olisi tarpeeksi, lähtisivät "ylimääräiset" jatkamaan kesälomaansa.
Jokainen ymmärsi vinkin: työtä tulee tehdä nöyrästi, muutoin työtä ei olisi enää tarjolla. Oli myös tarpeen olla työssään ainakin piirun verran kaveria parempi, nopeampi ja tehokkaampi, sillä silloin viikate ei ainakaan niittäisi ensimmäisenä omalla kohdalla.
Palaverissa meille jaettiin tyhjät työsopimuskaavakkeet. Meitä pyydettiin kirjoittamaan niihin yhteystietomme ja allekirjoittamaan kaavakkeet. Joku rohkea kysyi palkasta, johon työnantajan edustajat kertoivat, että tuntipalkan määrä selviää, kunhan nähdään asiakkaiden määrä.
Messut olivat onneksi yleisömenestys. Sen myötä myös työsopimukset palautettiin meille palkkatietoineen. Työntekijäjoukon ilmeet olivat iloiset, sillä tuntipalkka tuntui kohtuulliselta. En tullut tarkistaneeksi, ylsikö palkka edes työehtosopimuksen säätämään minimitasoon. Se ei kuitenkaan ollut ainoa eikä suurin asia, jonka tiesin työsuhteissamme olevan pielessä.
Teimme työtä rivakasti ja ahkerasti, taukoja ei pidetty ja työnantajalta siedettiin välillä uskomattomankin epäasiallista käytöstä. Työvuoron loppua ei koskaan tiennyt etukäteen, lähin esimies passitti kotiin meitä vuoronperään kulloisenkin mielialansa mukaan. Tästä syystä teimme taas seuraavana päivänä entistä ahkerammin töitä, sillä olihan tulojen määrä suoraan verrannollinen tehtyihin työtunteihin.
Kuukauden jälkeen olimme suoriutuneet urakasta. Ahkerimmat meistä palkittiin sillä, että saimme olla työssä suuressa päättäjäisjuhlassa. Muilla vähemmän ahkerilla ei tähän tilaisuuteen ollut asiaa. Suuressa kiitollisuudessa purimme vielä talkoilla ravintolan maan tasalle.
Arjen koitettua minuun otettiin yhteyttä. Kesätyötoverini kysyivät, missä olivat sunnuntaityökorvaukset, ylityökorvaukset ja kaikki muut lisät, missä vuosilomakorvaukset. Niinpä.
Onneksi kyseessä oli yritys, joka jatkoi toimintaansa. Onneksi kyseessä oli myös yritys, joka tiesi toimineensa väärin - työnantaja maksoi saatavat jälkikäteen. Onneksi oli olemassa säädökset, joihin vedoten saatavia oli mahdollista vaatia maksettavaksi. Monta onnea matkassa, joita ilman prosessissa olisi rikastunut työntekijöiden sekä heidän asiaansa hoitaneen juristin sijasta ainoastaan työnantaja.
Miksi kuulua ammattiliittoon?
Työehtosopimus: Ammattiliitto vääntää puolestasi kättä työnantajapuolen kanssa. Tavoitteena ovat sinun kannaltasi mahdollisimman hyvät työehdot.
Liksaa: Työntekijöillä, joita liittojen neuvottelemat yleissitovat työehtosopimukset koskevat, ovat palkat keskimäärin viisi prosenttia paremmat kuin niillä, jotka jäävät työehtosopimusten ulkopuolelle.
Luottamusmies: Luottamusmies valvoo etujasi ja puolustaa oikeuksiasi työpaikalla.
Työttömyysturva: Kun kuulut ammattiliittoon, kuulut myös työttömyyskassaan. Jos jäät työttömäksi, kassa maksaa sinulle ansioihisi suhteutettua päivärahaa.
Neuvontaa, koulutusta ja oikeusapua: Ammattiliitto tarjoaa monenlaista apua työelämän haasteisiin oikeusavusta kieli- ja atk-kursseihin.
Etuja: Jäsenyys tuo mukanaan mm. edullisia lomapaikkoja, harrastuskursseja ja vapaa-ajan rientoja. Saat myös alennuksia hotelleissa, risteilyillä, bensasta, vakuutuksista jne.
Lisää tietoa ammattiliitoista Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö
SAK:sta:
www.sak.fi
SAK:n ilmainen palvelupuhelin: 0800 179 279 (arkisin klo 9-15)