PUOLUEPOLITIIKAN POIKKEUKSET
Vasta viime vuosina maahanmuuttajat ovat aktiivisemmin tulleet mukaan puoluepolitiikkaan. Liberon haastattelemat kunnallispoliitikot varmistavat omalla aktiivisuudellaan sen, että he eivät jää pelkiksi väriläiskiksi vaalijulisteisiin.
Teksti: Marcus Floman
Eturyhmillä ja erityisryhmillä on yleensä omat edustajansa edustettuina poliittisissa päätöksentekoelimissä. Toistaiseksi suomalaiset maahanmuuttajat ja etniset vähemmistöt ovat kuitenkin olleet selvästi aliedustettuina kunnallispolitiikassa. 1990-luvun lopulla kunnanvaltuustoihin valittiin ensimmäiset maahanmuuttajataustaiset poliitikot.
”Jotta pystyisi ajamaan poliittisia tavoitteita, pitää olla joku ryhmä, yksin ei pysty ajamaan asioita. Suurin ongelma maahanmuuttajille poliittisen vaikuttamisen kannalta on se, että maahanmuuttajat ovat niin hajallaan, eli ei ole yhteistä päämäärää, jonka eteen suurin osa maahanmuuttajista työskentelisi”, Batulo Essak sanoo.
Batulo Essak on yli kymmenen vuotta toiminut maahanmuuttajien, varsinkin somalialaisten oikeuksien puolustajana. Ensin järjestöissä, nyttemmin myös puoluepolitiikassa.
Suomessa elävien maahanmuuttajien tilanne eroaa selkeästi esimerkiksi tilanteeseen Ruotsissa tai Britanniassa. Suomessa maahanmuuttajia on määrällisesti vähän, he asuvat suhteellisen hajallaan ja ovat myös etnisesti hyvin erilaisia keskenään. Poliittisen järjestäytymisen näkökulmasta tärkeä on myös se tilastollinen tosiseikka, että maahanmuuttajat ovat sosiaalisesti heterogeeninen ryhmä. Kun noin kaksi kolmesta maahanmuuttajasta on muuttanut Suomeen rakkauden takia, on selvää, että ainakaan lähtökohtaisesti Suomessa ei elele maahanmuuttajista koostuva kurjalisto.
Maahanmuuttajien asiat ensin
Ennen vuoden 2003 eduskuntavaaleja Batulo Essak ei ollut aktiivinen missään suomalaisessa puolueessa. Kun Ruotsalainen kansanpuolue (rkp) soitti Essakille muutamaa kuukautta ennen vaaleja, hän kiinnostui asiasta heti.
”Ensin luin tietenkin läpi rkp:n puolueohjelman, varsinkin maahanmuuttajia ja moni-kulttuurisuutta käsittelevät kohdat. Ohjelmassa oli hyvää tekstiä, joten päätin ottaa haasteen vastaan ja asettua ehdolle”, Batulo Essak kuvailee.
Nykyään lähes kaikki suomalaiset puolueet ovat ainakin yksissä vaaleissa asettaneet ehdolle maahanmuuttajaehdokkaita. Onko olemassa sellainen vaara, että puolueet ainoastaan pintapuolisesti pyrkivät olemaan monipuolisia asettaessaan ehdokkaiksi muutaman ”väriläiskän”?
”No, kato, en minä ollut ensimmäinen ulkomaalainen tai maahanmuuttaja jonka rkp asetti ehdolle.”
Kävikö jossain vaiheessa mielessä, että puolue hyötyy ehdokkuudestasi enemmän kuin sinä?
”En minä niin sanoisi. Heillä on, ihan vilpittömästi sanon näin, hyvä maahanmuutto-poliittinen ohjelma. Mutta kyllä siinä eduskuntavaaleista keskustellessa he sanoivat avoimesti, että mahdollisuuksia päästä läpi ei ole”, Essak kertoo.
Vajaa vuosi vaalien jälkeen Essak sai puhelinsoiton vihreiltä.
”Haluatko asettua ehdolle kunnallisvaaleissa vihreiden listoilla?, he kysyivät. Tutustuin heidän puolueohjelmaansa ja pidin sitä hyvänä. Vuoden 2004 vaaleissa minut valittiin Vantaan kaupunginvaltuustoon.” Onko sillä merkitystä, minkä puolueen edustaja olet? ”Minulle käy mikä tahansa puolue, joka haluaa edistää maahanmuuttajien asioita. Kaikkein tärkein asia on se, että pystyn olemaan mukana ajamassa maahanmuuttajien asioita”, Essak sanoo.
"Puolueen arvot tärkein asia"
”Pari vuotta sitten ennen kunnallisvaaleja luin venäjänkielisten ehdokashaastatteluja Spektr-lehdessä. Havahduin siihen, että ehdokkaita näytti olevan niin vähän. Päätin tehdä asialle jotain ja asettua itse ehdolle.”
Kuva: Timo Wright
”Olin jo monta vuotta ennen Suomeen muuttoani tutustunut vasemmistolaiseen liikkeeseen ja ammattiyhdistysihmisiin. Toimin 1980-luvulla usein suomalaisdelegaatioiden tulkkina. Vasemmiston aatteet ja arvot olivat minulle tuttuja”, Konovalova sanoo.
Myös Tatiana Konovalova sanoo olevansa kaikkien maahanmuuttajien asioiden ajaja. Hänellä on paljon yhteyksiä paitsi venäjänkielisiin, myös muihin maahanmuuttaja-ryhmiin.
”Monissa toimikunnissa ja työryhmissä on asioita, joita suomalaiset eivät voi tietää, koska heillä ei ole kokemusta ulkopuolisuudesta tai syrjinnästä. Sen takia on tärkeätä, että myös päätöksentekoelimissä on ihmisiä, jotka omakohtaisesti voivat kertoa näkemyksensä – välittää tietoa”, Konovalova sanoo ja jatkaa:
”Mutta olen myös paljon muuta kuin maahanmuuttaja, olen yksinhuoltajaäiti, teini-ikäisen tytön äiti sekä akateeminen pätkätyöläinen. Tunnen omissa nahoissani ne ongelmat, jotka muut ihmiset vastaavissa tilanteissa kokevat. Tämä minun tilanteeni tekee minusta vasemmistolaisen.”
Muutetaan rakenteita
”Minun puolue-urani alkoi siitä, että suomenkielenopettajani pyysi minut mukaan vihreiden listoille noin neljä kuukautta ennen vuoden 1996 kunnallisvaaleja. Tutustuin puolueeseen ja pidin niiden monikulttuurisuutta käsitteleviä linjauksia edistyksellisinä, liberaaleina. Pääsin ensi yrittämällä läpi ja istuin yhteensä kahdeksan vuotta Vantaan valtuustossa”, sanoo Abdulrahman Abdi Rage. Rage valittiin yhtenä ensimmäisistä maahanmuuttajista suomalaiseen kunnanvaltuustoon.
Abdulrahman Abdi Rage pääsi ensi yrittämällä läpi ja istui yhteensä kahdeksan vuotta Vantaan valtuustossa.
Kuva: Marcus Floman
Abdulrahman Abdi Rage ilmoittaa, että hän on ehtinyt edistää monia kunnallisia aloitteita aina päiväkotilasten suomenkielenopetuksesta Vantaan monikulttuurisen neuvottelukunnan ideointiin saakka. Aina idea aloitteen tekemiseen ei ole kummunnut suoraan maahanmuuttajakontaktien kautta.
”Eräänä aamuna yksi vanhempi suomalaisnainen otti minuun yhteyttä. Hän kysyi, josko Vantaallakin olisi mahdollista järjestää uintivuoroja erikseen naisille. Vuonna 2000 helsinkiläinen Jakomäen uimahalli päätti järjestää erillisiä uintivuoroja naisille. Silloin musliminaiset olivat esittäneet tämän toivomuksen päättäjille”, Rage kertoo.
Rage vei asian eteenpäin, sai vihreässä ryhmässä ja koko valtuustossa tukea idealleen ja Korsossa on nyt järjestetty naisille tarkoitettuja uintivuoroja kaksi kertaa viikossa.
”Tämä on mielestäni juuri tällaista todellista monikulttuurisuuden ymmärtämistä, että rakenteellisella tasolla tehdään muutoksia”, Rage iloitsee.
Riippumatta siitä, onko suomalaisissa kunnanvaltuustoissa tai eduskunnassa tulevaisuudessa enemmän maahanmuuttajia, koko yhteiskunnan on tehtävä ponnistuksia kaikkien Suomessa asuvien oikeudenmukaisen elämän takaamiseksi.
”Vaikka yksi maahanmuuttaja valittaisiinkin eduskuntaan, niin ei se itsessään muuttaisi asioita. Se olisi vain yksi väri lisää eduskuntaan, Batulo Essak sanoo nauraen.
”Tottakai olisi hieno asia, jos maahanmuuttaja valittaisiin eduskuntaan, mutta kyllä maahanmuuttajat ja maahanmuuttajien asioista kiinnostuneet suomalaiset voivat nykytilanteessakin vaikuttaa päivänpolitiikkaan järjestöjen kautta, luomalla yhteyksiä kansanedustajiin, lobbaamalla”, Essak kertaa.
