VAISUA VAALIUURNILLA
Vain reilu kolmannes suomalaisista maahanmuuttajista äänestää kunnallisvaaleissa.
Teksti: Marcus Floman
”Alustavat tutkimukset osoittavat, että maahanmuuttajat käyvät vaaliuurnilla selvästi harvemmin kuin kantaväestö”, sanoo Niklas Wilhlemsson, joka kirjoittaa väitöskirjaansa aiheesta. Tapaan Wilhelmssonin tämän työhuoneessa, Helsingin yliopiston alaisuudessa toimivan Etnisten suhteiden ja nationalismin tutkimuskeskus, CEREN:in, tiloissa.
Wilhelmsson tutkii kunnallisvaaleja, koska näissä valeissa saavat äänestää kaikki Suomessa vähintään kaksi vuotta asuneet täysikäiset henkilöt.
”Vaalirekistereistä saa poimittua satunnaisotannalla tiettyjä tuloksia, mutta näissä tuloksissa ovat mukana vain Suomessa asuvat ulkomaan kansalaiset. Tilastokeskus on tehnyt muutaman survey-tutkimuksen, johon sekä ulkomaan kansalaiset että Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat ovat osallistuneet. Kyselyissä on vain se ongelma, että ihmiset helposti kaunistelevat todellisuutta; arviolta 5–10% vastanneista väittää äänestäneensä, vaikka jäivät vaalipäivänä kotiin”, Wilhelmsson kertoo.
Yhdistämällä tutkimustulokset saadaan melko totuudenmukainen tulos.
”30–40 % maahanmuuttajista on käyttänyt äänioikeuttaan 1990- ja 2000-luvun kunnallisvaaleissa. Mielenkiintoinen on tieto siitä, että Suomen kansalaisuuden saaneet maahanmuuttajat käyttävät äänioikeuttaan muita maahanmuuttajia useammin hyväkseen” Wilhelmsson jatkaa.
Vertailu muiden eurooppalaisten yliopistojen tutkimustuloksiin osoittaa, että kansalaisuus usein vahvistaa identiteettiä tavalla joka tukee äänestämistä.
”Äänestysprosentti Suomessa asuvien maahanmuuttajien ja vastikään kansalaisuuden saaneiden keskuudessa on kuitenkin selvästi muita tutkittuja Euroopan maita alhaisempi”, Wilhelmsson arvioi.
Yksiselitteistä vastausta tilanteen selvittämiseen ei ole. Wilhelmsson on tutkimushaastatteluissa saanut joitakin johtolankoja.
”Monet maahanmuuttajista ovat kertoneet, että kestää jonkin aikaa ennen kuin on saanut tarpeeksi tietoa suomalaisesta poliittisesta järjestelmästä. Äänestyslaimeutta lisää myös se, jos maahanmuuttaja on sosiaalisesti eristäytynyt tai ei ole osa suomalaisia järjestöverkostoja.”
Niklas Wilhelmsson löytää ongelmia myös puolueista. Osasyy äänestämättä jättämiseen on yhteiskunnallisessa keskustelussa usein esille nostettu väite puolueiden samankaltaisuudesta.
”Mielestäni puolueet eivät ole uskaltaneet tarpeeksi selvästi profiloitua maahanmuutto- ja monikulttuurisuus-kysymyksissä. Toisaalta on havaittavissa, että puolueet ovat varsinkin 2000-luvulla hieman aktiivisemmin rekrytoineet maahanmuuttajia ehdokkaiksi vaaleissa.”
Tietenkin on aina pidettävä mielessä, että maahanmuuttajat eivät ole sosiaalisesti tai poliittisesti yhtenäinen ryhmä. Monet maahanmuuttajat äänestävät mieluummin tuttua aatetta tai arvostettua suomalaispoliitikkoa.
”Eri tutkimuksissa sekä Saksassa että Suomessa on käynyt ilmi, että läheskään kaikki maahanmuuttajat eivät äänestä maahanmuuttajia, eivätkä läheskään kaikki maahanmuuttajapoliitikot halua ensisijaisesti ajaa nimenomaan maahanmuuttajien asiaa. Ihminen on muutakin kuin maahanmuuttaja ja ihonväri”, Wilhelmsson sanoo.
Vähemmistövaltuutettu ällikällä lyöty
”Minun tietojeni mukaan hallinnon tasolla ei ole tehty kovinkaan paljon äänestämisen tärkeyden korostamiseksi maahanmuuttajille,” vähemmistövaltuutettu Rainer Hiltunen sanoo.
”Kun käymme tapaamassa maahanmuuttajien järjestöjä siinä sitten usein todetaan, että poliittinen aktiivisuus on tärkeää. Toisaalta jos äänestysprosentit ovat 30–40% luokkaa, niin se varmaan kertoo, että monella maahanmuuttajalla ei ole vahvaa uskoa siihen, että äänestämällä voisi vaikuttaa asioihin.”
Kenellä on vastuu tehdä tälle asialle jotain?
”Kyllä minä sanoisin, että tehokkaimmin asiaan pystyy vaikuttamaan maahanmuuttajat itse. Se, mitä viranomaiset tekevät on tietenkin tärkeää, ei pelkästään tasa-arvon toteutumisen kannalta. Mutta se, että sillä olisi aidosti merkitystä niin se pitää lähteä omasta oivalluksesta. Parhaaseen lopputulokseen pääsee tekemällä asioita yhdessä, maahanmuuttajien järjestöjen kanssa.”
