KULUTUSKAPULA-PROJEKTI MYÖTÄTUULESSA
Libero kertoi joulukuussa (
Libero 5 / 2005) Wesa Aapron ideoimasta Kulutuskapulasta, internetpohjaisesta mobiilipalvelusta, jonka avulla kuluttaja saa tietoa esimerkiksi tuotteiden jättämästä ekologisesta jalanjäljestä tai sitä valmistavan yrityksen työolosuhteista. Useat järjestöt ovat innostuneet hankkeesta.
Teksti: Jaakko Vasankari
Noin vuosi sitten Wesa Aapro keksi uuden, helpon tavan kuluttajalle informoida itseään tuotteiden eettisistä tai epäeettisistä puolista. Kulutuskapulan toiminta perustuu kulutustavaroista löytyviin viivakoodeihin. Lähettämällä tekstiviestin Kulutuskapula-tietokantaan saat vastaukseksi tietoa eri kulutustavaroista. Nyt Kulutuskapula on päätynyt Masters of arts 2006 –näyttelyyn puolivalmiina konseptina, se on menossa kansainvälisille Ars electronica –messuille ja ensimmäiset järjestöt ovat jo lähtemässä mukaan.
”Ostoskuiteissa on enemmän vaikutusvaltaa kuin vaalilipuissa”, sanoo Wesa Aapro Masters of Arts 2006 –näyttelyn avajaisissa toukokuussa.
”Päätä itse, millaista toimintaa haluat lompakollasi tukea”.
Greenpeace mukana
Greenpeacen meribiologi Sari Tolvanen ja tiedottaja Mikael Sjövall ovat harkinneet palvelun käyttöön ottoa merikampanjassaan. Järjestö haluaa nostaa ongelmallisten tuotteiden alkuperän esille.
”Tähän mennessä Greenpeacen aktiivit ovat käyneet läiskimässä tarroja yksittäisiin tuotteisiin kaupoissa”, Greenpeacen tiedottaja Mikael Sjövall kertoo.
Greenpeacen näkökulmasta Kulutuskapulaa voidaan käyttää kertomaan kuluttajille, mitkä kalatuotteet ovat ongelmallisia ryöstökalastusepäilyjen takia. Kaikkien tuotteiden tietojen tallentaminen tietokantaan on aikaa vievää, mutta saattaa olla kokeilemisen arvoista.
Kulutuskapulayhteisön tulevaisuus
Matti Nieminen Suomen luonnonsuojeluliitosta tapasi Wesa Aapron viime vuonna. Kulutuskapulaprojektin edetessä Nieminen näkee projektissa erinomaisten mahdollisuuksien lisäksi sudenkuoppia. Uhkana on Kulutuskapulan uskottavuus.
Matti Nieminen, Suomen luonnonsuojeluliitto.
Kuva: Marcus Floman
”Ihmiset haistavat helposti, onko kyseessä pienen marginaalin yhteisö. Voisiko kulutuskapulayhteisö olla sellainen, että kuka tahansa voi tulla siihen mukaan."
”Kysymys on, että kun joku näitä tuotteita arvioi, nojaako hän tutkimukseen vai mutu-tuntumaan”, Nieminen pohdiskelee Kulutuskapulayhteisön tulevaisuutta.
Yhteisö voisi toimia kuten tiedeyhteisö ja tuottaa avointa tietoa, joka on arvioitavissa yhteisön muiden jäsenten toimesta. Se mikä on eettistä ja mikä ei, kaipaa myös rajaamista.
Esikuvana Corporatewatch
Internetissä toimii jo ennestään runsaasti aktivistien ja tutkijoiden kokoamia nettisivustoja, joiden avulla kuluttaja voi toimia vahtikoirana. Yksittäisistä tuotteista voi riittää, että ne sisältävät geenimanipuloitua materiaalia tai ovat luomua. Järjestelmään kun on merkattu kaikki GM- ja luomutuotteet niin kuluttaja saa tiedon tästä. Ongelmaksi voi koitua, että GM-tuotteista ja luomusta ei ole tietoa. Järjestelmä tarvitsee myös omat valvojansa.
Toinen tieto, jonkä palvelu voi tarjota kuluttajalle, on omistajaketjut ja taustayritykset, joista eri boikottikampanjat ovat kiinnostuneita. Yhtenä esikuvana järjestelmälle voidaan pitää Corporate watch –nimistä yhteisöä, joka tekee itsenäistä tutkimusta yritysten toiminnasta ja niiden vaikutusryhmistä. Toinen esikuva voisi olla They rule –yhteisö, joka luo karttoja erilaisten vaikutusvaltaisen henkilöiden suhteista muihin instituutioihin. Tähän kun vielä yhdistetään tapoja pisteyttää tuotteita, yhdeksi esikuvaksi voidaan esittää ethiscore-yhteisö, joka arvioi plus- ja miinusmerkkisesti tuotteita.
Kulutuskapula–projekti rekisteröityi ry:ksi keväällä. Wesa Aapro on siirymässä järjestöstä sivummalle perheenlisäyksen takia. Tällä hetkellä yhdistyksen toiminnassa on mukana muutama aktivisti ja tutkija Helsingin ja Tampereen seuduilta.
”Kauppojen tuotevalikoima on haastavan kokoinen pienelle yhdistyksellemme ja etsimme jatkuvasti lisää toimijoita joukkoomme”, sanoi Wesa Aapro Masters of Arts 2006 –tapahtumassa.