EI TASAPÄISTÄ VAAN OIKEUDENMUKAISTA
Teksti: Perttu Iso-Markku
Suomessa toteutettiin 1970-luvulla suuri koulutusjärjestelmän muutos. Kansakoulut ja oppikoulut korvattiin kaikille yhteisellä yhdeksänvuotisella peruskoululla. Peruskoulujärjestelmään siirryttiin koko maassa asteittain vuodesta 1970 alkaen. Kun Helsinki vuonna 1978 liittyi viimeisenä mukaan, valtasi peruskoulu koko maan.
Peruskoulun syntyyn liittyi katkeraa kamppailua. Sitä pidettiin sosialistisena tai jopa kommunistisena projektina, antoihan se työläisten tai maanviljelijöidenkin lapsille mahdollisuuden yhtäläiseen maksuttomaan perusopetukseen. Peruskoulun vastustajien mielestä suuri osa kansasta oli liian lahjatonta, ellei jopa liian tyhmää, esimerkiksi kielten ja matematiikan opiskeluun.
Peruskouluideologiaan kuuluu, että ymmärretään, että oppilaat ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita, sanoo professori Kari Uusikylä.
Kuva: Pekka Pajuvirta
Kiistely peruskoulun ympärillä on jatkunut koko sen olemassaolon ajan. Vastustajat ovat esittäneet, että peruskoulu hukkaa lahjakkuudet, tasapäistää kaikki oppilaat keskinkertaisuuksiksi ja on jopa este Suomen taloudelliselle kehitykselle.
Tapaan peruskoulujärjestelmän kenties uutterimman puolustajan, professori Kari Uusikylän hänen työhuoneessaan, monien sokkeloisten käytävien perällä Helsingin yliopiston soveltavan kasvatustieteen laitoksella. Wikipedian yhdeksi harvoista kasvatusalan julkisista intellektuelleista luonnehtimaa professoria ei tarvitse montaa kertaa kannustaa esittelemään peruskoulujärjestelmän hyviä puolia.
Uusikylän mukaan peruskoulun idea on nykyään itsestään selvä ja yleisesti hyväksytty. Joka ikisellä lapsella pitää olla taustastaan riippumatta samat mahdollisuudet opiskella aikuisiän kynnykselle asti. Olisi typerää lyödä kymmenvuotiaalle lapselle leima otsaan siitä, mikä hänestä tulee isona, niin kuin kansakoulu-oppikoulu-jaon aikana tehtiin.
”Peruskoulussa on kyse oikeudenmukaisuudesta ja inhimillisyydestä”, Uusikylä tiivistää eikä yllätä. Vaan seuraavaksi yllättää.
”Tasa-arvo-sanaa en sen sijaan käytä peruskoulun yhteydessä, kun sitä käytetään usein turhanaikaisesti.”
Luulisi kaiken edellä mainitun jälkeen tasa-arvon kuuluvan peruskoulun keskeisiin savutuksiin. Vaan kun peruskoulun kriitikot ovat kääntäneet tasa-arvon tasapäistämiseksi, puhuu professori muilla termeillä.
Suomalainen koulu tuloksekkain
Kriitikot ovatkin olleet ahkeria. Koulu tuottaa tasapäistä massaa keskinkertaisuuksia, joilta puuttuu luovuus ja oma-aloitteisuus, julisti Elinkeinoelämän valtuuskunta Eva. Professoritason kirjoittajat ovat syyttäneet peruskoulua suomalaisen sivistyksen ja tietotason tuhoamisesta. TT (nyk. Elinkeinoelämän keskusliitto) on vaatinut lisää koulukilpailuja ja yksityiskouluja.
Kritiikki vaimeni kertaheitolla, kun kansainvälisissä Pisa-tutkimusten tuloksissa suomalaisten oppimistulokset osoittautuivat maailman parhaiksi. Myös matematiikassa ja luonnontieteissä, jotka erityisesti olivat olleet peruskoulun kriitikoiden hampaissa.
Peruskoulun puolustajien on nyt helpompi hengittää, mutta Kari Uusikylä povaa rauhaa vain väliaikaiseksi.
”Joskus kun Pisa-tutkimuksissa pudotaan alaspäin, mikä väistämättä tulee ennen pitkää tapahtumaan jo ihan tilastollisista syistä, tulee taas voimakkaita vaatimuksia peruskoulun uudistamiseksi tehokkuuden ja kilpailukyvyn nimissä.”
Uusikylän mielestä peruskoulujärjestelmä on nimenomaan tehokas ja kilpailukykyinen. Kaikkien pitäminen mukana ei ole tehokkuudesta pois. Skaalan toisesta ääripäästä löytyy Japani, jossa on äärimmäisen tiukka koulukilpailu, ja karsintoja jatko-opiskelumahdollisuuksiin tehdään jo hyvin nuorella iällä.
”Japanissa on puoli miljoonaa karsinnoissa pudonnutta masennuksesta kärsivää koululaista. Okinawalle suunnitellaan terapiakeskusta, jonne näitä sitten kuskataan uudelleenmotivoitaviksi”, Uusikylä kertoo.
Sepäs vasta tehokasta.
Ei tasapäitä
Peruskoulun suurena tavoitteena on eheiden kokonaispersoonallisuuksien kasvattaminen. ”On ymmärrettävä, että ihminen ei ole vain suorittaja. Mukaan on otettava tunteet ja luovuus”, lahjakkuutta paljon tutkinut professori mainitsee.
Uusikylän mielestä ”tasapäistävästä peruskoulusta” on tullut hokema, jonka käyttävät eivät välttämättä tunne koulujärjestelmää ollenkaan.
”Peruskouluideologiaan kuuluu, että ymmärretään, että oppilaat ovat erilaisia, mutta yhtä arvokkaita.”
Professorin mielestä peruskoulu ei sulje ollenkaan pois sitä, etteikö lahjakkaille voitaisi antaa heidän kykyjensä mukaista ohjausta. Ei kuitenkaan tasoryhmiä, koska ne ovat Uusikylän mielestä ”lappu otsaan”, ne leimaavat toiset lahjakkaiksi ja toiset ei-lahjakkaiksi.
”Koko lahjakkuuskin on oikeastaan hankala termi, mitä se oikein tarkoittaa? Puhun ennemmin pitkälle edistyneistä”, Uusikylä pohtii.
Lahjakkuudet esiin
Lahjakkuuksien tunnistaminen ja huomioon ottaminen peruskoulussa vaatisi ainoastaan resursseja. Ja niitä koululaitoksella ei tällä hetkellä ole liikaa. Kasvatustieteen professori puhuu jopa katastrofitilanteesta, resurssipula on ”jumalaton”. Kutsumustyötä tekevät opettajat väsyvät ylisuurien luokkien ja erityisopetuksen puutteiden edessä.
Uusikylän mielestä on olemassa vaara, että peruskoulun rapautuessa resurssipulaan, koko järjestelmä ajautuu kriisiin.
”Koulutetut vanhemmat rupeavat ajattelemaan, että pelastan lapseni tuolta.”
Uhkana on peruskoulutuksen jakautuminen kahtia samalla tavoin, miten terveydenhuollossa on käynyt. Hyvin toimeentulevat hoidattavat itsensä yksityisesti, julkinen terveydenhuolto kamppailee kriisissä ja lääkäreitä on hankala rekrytoida julkiselle puolelle.
Uusikylän mukaan kyse on poliittisista linjoista. Jos peruskoulua rapautetaan, se rapautuu.
”Aina sanotaan, että Suomessa investoidaan koulutukseen, mutta pitää kysyä että kuka saa, mitä saa ja kuinka paljon?”
Joidenkin vasemmistolaisten hellimästä ajatuksesta 12-vuotisesta peruskoulusta professori ei lämpene.
”Yhdeksän vuotta on hyvä. Siinä ajassa kukin ehtii jo löytää omat lahjakkuutensa, ne asiat joissa on hyvä.”
Sen sijaan Uusikylän mielestä ammatillista koulutusta pitäisi kehittää ja sen arvostusta lisätä. Arvostuksen kohenemisesta onkin jo professorin mukaan selviä merkkejä.
