Usein kysyttyjä kysymyksiä
Miksi Lähi-idässä iskut ja vastaiskut jatkuvat? Miksi rauhasta ei kyetä sopimaan?
Miksi palestiinalaiset tekevät itsemurhaiskuja?
Miksi Israel vastaa terrori-iskuihin tuhoamalla pakolaisleirejä ja asuintaloja?
Miksi palestiinalaisten äärijärjestöt keräävät niin suuren kannatuksen?
Miksi Israel rakentaa turvamuuria?
Ketä ovat palestiinalaispakolaiset?
Mikä on Yhdysvaltojen rooli konfliktissa?
Mikä on uskonnon rooli konfliktissa?
Mitä palestiinalaiset haluavat?
Mitä israelilaiset haluavat?
Miten alueelle saataisiin rauha?
Mitä minä voin tehdä?
Miksi Lähi-idässä iskut ja vastaiskut jatkuvat? Miksi rauhasta ei kyetä sopimaan?
Kyseessä on monimutkainen ongelmavyyhti, jossa sekoittuvat uskonto, historia, politiikka, erilaiset kulttuurit, väkivalta ja suurvaltojen intressit. Vastustaessaan Israelin laitonta miehitystä, palestiinalaisten ääriryhmät ovat turvautuneet terrorismiin myös israelilaisia siviiliejä vastaan. Tämä on johtanut Israeln vastaiskuihin, jotka on puolestaan kostettu vastaiskuilla.
Niin kauan kuin miehitys jatkuu ja toisaalta niin kauan kuin israelilaiset eivät koe oloaan turvalliseksi väkivallan kierre jatkuu. Myös aito tahto ratkaista suuret kysymykset, kuten rajat, siirtokuntien kohtalo, Jerusalemin asema ja palestiinalaispakolaisten paluu, on toistaiseksi puuttunut.
Miksi palestiinalaiset tekevät itsemurhaiskuja?
Palestiinalaisten uskonnolliset ääriryhmät (Hamas ja Islamilainen Jihad) sekä maalliset taistelujärjestöt (esim. Al-Aqsan marttyyrien prikaati) ovat katsoneet, että palestiinalaisten kansannousussa pitää turvautua myös väkivaltaan, jos Israelkin käyttää sitä. Niin kauan kuin meillä ei ole tankkeja, helikoptereita ja hävittäjiä, käytämme ruumiitamme, Israelin murhaama Hamas-johtaja Abdul Aziz Al-Rantisi sanoi. Itsemurhaiskut eivät kuitenkaan ole omiaan lisäämään israelilaisten neuvotteluhalukkuutta ja ovat siksi olleet taktiikkana epäonnistuneita.
Miksi Israel vastaa terrori-iskuihin tuhoamalla pakolaisleirejä ja asuintaloja?
Israel käyttää kansainvälisten sopimusten ja kansainvälisen oikeuden vastaisia kollektiivisia rangaistuksia, joissa itsemurhaiskut kostetaan iskijän sukulaisille ja lähipiirille. Itse iskijää ei voi juuri rangaista, koska hän on jo tappanut itsensä. Siksi pitää etsiä muita ”syyllisiä” ja rangaista heitä. Moni itsemurhaterroristeista tulee juuri kaikkein köyhimmistä pakolaisleireistä.
Miksi palestiinalaisten äärijärjestöt keräävät niin suuren kannatuksen?
Palestiinalaisia ei käännä äärijärjestöjen puoleen uskonto tai terrorismin ihailu. Esimerkiksi Gazan rutiköyhillä pakolaisleireillä islamistinen Hamas vastaa sosiaaliturvasta ja köyhäinavusta, jakaa ruokaa sekä pitää yllä terveyskeskuksia, kouluja ja moskeijoita. Näin se ostaa itselleen kannatusta.
Äärijärjestöjen kannattajien silmissä muut ryhmät, erityisesti palestiinalaishallinto näyttävät korruptoituneilta lepsuilijoilta, jotka ovat valmiita myymään palestiinalaiset. Uskonto tuo myös toivoa paremmasta elämästä tuonpuoleisessa.
Miksi Israel rakentaa turvamuuria?
Vihatulla lapsella on monta nimeä. Israel ryhtyi rakentamaan ns. turva-aitaa, turvamuuria tai apartheid-aitaa kesäkuussa 2002. Sen julkilausuttuna tarkoituksena on ollut estää itsemurhaiskujen tekevien palestiinalaisten pääsy Israelin alueelle.
Todellisuudessa muuri on linjattu kulkemaan, ei Israelin ja Palestiinan välisellä rajalla, vaan syvällä palestiinalaisten mailla. Se rikkoo palestiinalaisyhteisöjä, eristää kyliä toisistaan ja viljelijöitä viljelyksistään sekä vaikeuttaa kaikin tavoin tavallisten ihmisten elämää. Muurin varjolla palestiinalaisten maita voidaan myöhemmin liitää Israeliin. Muuri on todettu Haagin kansainvälisessä tuomioistuimessa kansainvälisen oikeuden vastaiseksi.
Ketä ovat palestiinalaispakolaiset?
Lähi-idän uutisissa puhutaan usein palestiinalaispakolaisista ja leireistä, joissa he asuvat. Osa pakolaisaallosta syntyi Israelin itsenäistymissodassa 1948, jolloin Israel karkotti valtaamiltaan mailta valtaisan joukon palestiinalaisia juutalaisvaltion rajojen taakse.
Toinen suuri pakolaistulva syntyi vuoden 1967 Kuuden päivän sodan jälkeen, jolloin Israel valtasi Jordanialta nykyisen Länsirannan ja Egyptiltä Gazan kaistan.
Nykyisin pakolaiset asuvat paitsi miehitetyillä palestiinalaisalueilla, myös muissa arabimaissa, erityisesti Jordaniassa ja Libanonissa. Palestiinalaisia asuu myös ympäri maailmaa.
Vaikka pakolaisleireissä olot ovat erittäin kurjat, ne eivät ulkoisesti muistuta mielikuvaa leireistä. Käytännössä ne ovat pieniä kaupunkeja kivitaloineen, koska on ollut jo pitkään selvää, että pakolaisten kotiinpaluu ei ole näköpiirissä.
Monien palestiinalaiskotien seinällä on edelleen vanhojen kotitalojen avaimet, jotka muistuttavat siitä, että toivo paluusta kotiin kuitenkin elää.
Mikä on Yhdysvaltojen rooli konfliktissa?
Yhdysvaltojen rooli on täysin ratkaiseva, sillä Israelin asemahti lepää kokonaan Yhdysvaltojen varassa. Myös talous on pitkälti riippuvainen amerikkalaisista. Halutessaan Yhdysvallat voisi painostaa Israelin rauhaan huomenna.
Demokraattipresidenttien aikana onkin yleensä neuvoteltu merkittävimmät rauhansopimukset. Vuonna 1980 presidentti Jimmy Carter kätilöi rauhansopimuksen Israelin ja Egyptin välillä. Vuonna 1993 presidentti Bill Clinton oli kummina Oslon rauhansopimukselle, joka oli toistaiseksi pisimmälle mennyt yritys ratkaista palestiinalaisten ja Israelin vuosikymmeniä jatkunut vihanpito. Clinton yritti virkakautensa loppumetreillä myös puristaa kasaan sopimuksen, jolla Oslosta jäljelle jääneet kysymykset olisi ratkaistu. Häneltä loppui kuitenkin virkakausi kesken ja valtaan astui George W. Bush.
Bushilla, kuten muillakin, republikaaneilla rauhanhalut ovat olleet vähäisemmät. Bush on jopa sanonut, että Israelille pitää antaa lupa liittää osia Länsirannasta itseensä.
Usein väitetään, että Yhdysvaltojen ja Israelin erityissuhteen taustalla olisi vahva juutalaislobby, jota amerikkalaispoliitikot eivät voi ohittaa. Tämä on vain osa totuudesta.
Vahvempi Israelin tukija on Yhdysvaltain kristillinen äärioikeisto, joka pitää juutalaisia jumalan valittuna kansana. Kymmenet miljoonat amerikkalaiset katsovat, että jumalan käsi lepää Israelin päällä. Siksi Israelin arvostelemista pidetään käytännössä hyökkäyksenä jumalaa vastaan. Sama joukko on ollut kummankin presidentti Bushin, mutta myös Ronald Reaganin tärkeimpiä tukijoita.
Mikä on uskonnon rooli konfliktissa?
Israelin ja palestiinalaisten vihanpito ei ole perusluonteeltaan uskonnollinen. Uskontoa käytetään silti räikeästi hyväksi kummallakin puolella.
Osa juutalaisista katsoo, että jumala on luvannut juutalaisten kantaisälle Abrahamille nykyisen Lähi-idän alueen. Osa palestiinalaisista pitää juutalaisvaltiota vääräuskoisena vihollisena. Kiihkomielinen uskonnollisuus onkin yksi keskeisiä perusteita sille, että verenvuodatus voidaan oikeuttaa omien silmissä. Tilannetta ei helpota se, että kaikkien kristillisten kirkkojen pyhänä pitämät paikat sijaitsevat Israelin ja Palestiinan alueella. Betlehem, Nasaret, Genetsaretin järvi ja varsinkin Itä-Jerusalemissa olevat Via Dolorosa, Golgata ja Jeesuksen hauta ovat kaikki raamatun mainitsemia keskeisiä paikkoja. Konfliktille ei siksi voikaan olla mitään loppua niin kauan kuin omia tekoja oikeutetaan uskonnolla ja jumalan tahdolla.
Mitä palestiinalaiset haluavat?
Palestiinalaiset haluavat rauhaa. He tahtovat oman, itsenäisen, elinkelpoisen valtion, joka on vapaa Israelin miehityksestä.
Mitä israelilaiset haluavat?
Israelilaiset haluavat rauhaa. He tahtovat ylläpitää valtion, jossa juutalainen kansa voi elää rauhassa ja turvassa ilman terrorin pelkoa.
Miten alueelle saataisiin rauha?
Tähän kysymykseen ei ole moni maailman viisas tai valtiomies ole kyennyt vastaamaan. Peruskysymys on silti se, että israelilaisten kaipaamaa turvallisuutta ei voi syntyä ilman Palestiinan miehityksen loppumista eikä itsenäistä Palestiinaa voi syntyä ilman, että Israel kokee saavuttaneensa turvallisuuden. Kumpikin edellyttää toista.
Siksi koko kansainvälisen yhteisön, erityisesti ns. kvartetin (YK, EU, Yhdysvallat ja Venäjä) pitää painostaa osapuolet tarvittaessa kovin ottein takaisin neuvotteluihin.
Myös lopulliset konfliktissa hiertävät kysymykset on ratkaistava. Näihin kuuluvat ainakin kahden kansan valtioiden väliset rajat, kysymys juutalaissiirtokuntien kohtalosta palestiinalaisten mailla, Jerusalemin asema kummankin valtion pääkaupunkina, palestiinalaispakolaisten paluu ja vesivarojen oikeudenmukainen jakaminen.
Mitä minä voin tehdä?
Jokainen Vasemmistonuorten jäsen voi osallistua Palestiina-solidaarisuuskampanjaan esitelmien pitämisestä ja esitteiden jakamisesta tempauksen järjestämiseen. Palestiina-kampanjan verkkosivuilta löytyy yksityiskohtaisia neuvoja käytännön toimintaan: neuvoja tapahtumien järjestämiseen
