KOKEITA KANIINITTA? (12.12.2001)
Etelä-Suomen Vasemmistonuoret järjesti keskiviikkona 28.11. Lasipalatsin Aulassa keskustelutilaisuuden eläinkokeista. Paneeliin osanottajiksi oli kutsuttu ympäristöfilosofi Leena Vilkka Helsingin yliopistolta, tutkija Ernst Mecke Biomedicumilta sekä opiskelija ja osa-aikaistutkija Miina Kajos.
Teksti: Ville Vettenranta, Etelä-Suomen Vasemmistonuorten piirisihteeri
Osuuskunta Aula omistaa komeat tilat Lasipalatsin toisesta kerroksesta, josta on upeat näkymät Simonkadulle ja Mannerheimintielle. Aina keskiviikkoisin Aulassa on Keskustelukahvila jossa joko Aulan oma porukka, tai joku vieraileva taho järjestää tilaisuuden jostain yleisöä kiinnostavasta aiheesta.
Alun perin idea järjestää keskusteluilta eläinkokeista oli ESVN:n "ulkojäsenen" Vappu Reijosen. Vappu työskenteli Biomedicumilla, jossa myös tehdään eläinkokeita ja tutustui siellä Ernst Meckeen, joka itse kokee eläimet hyvin rakkaiksi, vaikka käyttääkin niitä osana tutkimustyötään. Ideaa jalostettiin piiritoimikunnan kokouksissa, mm. Sorskilla ja usean aivoriihen jälkeen, idea eläinkokeisiin keskittyvästä paneelista oli valmis.
Paneelia edeltävänä viikonloppuna Helsingin Sanomien NYT -liitteessä oli juttua Leena Vilkasta. Jutussa mainittiin myös tulevan viikon paneelikeskustelumme, joten tiedotuksellisesti homma lähti liikkeelle oikein mukavasti. Jutussa tosin kirjoitettiin paikka muotoon "Lasipalatsin aula" jonka pelkäsimme aiheuttavan hieman sekaannusta yleisön keskuudessa paneelin sijainnista. Aivan toisella puolella Lasipalatsia kun sijaitsee elokuvateatteri Biorexin aula.
Japanin yleisradiokin kiinnostui
Ilta alkoi pienoisella yllätyksellä, kun muutamaa minuuttia vaille kello 18, jolloin paneelin oli määrä alkaa, Aulan ovesta astui sisään kuvausryhmä kahden kameran ja ison päältä roikotettavan mikrofonin kanssa. Olin hieman hämilläni, sillä vaikka viimekertaisessa paneelissa Vanhalla oli mukana kovemman tason puhujia, olivat suurilevikkisimpien lehtien edustajat STT:stä ja Lehtikuvasta. Kohta sain hämmästyä vielä enemmän, kun Aulan henkilökuntaan kuuluva Sofia kertoi minulle, että kyseiset henkilöt ovat Japanin yleisradiosta ja jos meillä ei ole mitään sitä vastaan, he haluaisivat kuvata keskustelutilaisuuttamme.
Myöhemmin minulle selitettiin, että kyseinen kuvausryhmä oli tullut Suomeen tekemään juttua maailman kilpailukykyisimmästä maasta ja kuultuaan Aulasta ja keskustelutilaisuudestamme, he halusivat sisällyttää dokumenttiinsa myös tällaista materiaalia.
Itse paneeli muodostui erittäin mielenkiintoiseksi. Paneelin aloitti Ernst Mecke pitkällä alustuksella, jossa hän kertoi omasta työstään Biomedicumilla ja eläinkokeista joita hän tai hänen tutkijakollegansa suorittavat. Ernst kertoi itse pitävänsä eläimistä ja ajattelevansa, että eläimet ovat työvälineiden sijasta työtovereita. Hän itse yrittää välttää kaikin tavoin vahingoittamasta eläimiä.
Useimmat eläinkokeet joita herra Mecke suorittaa, eivät vahingoita eläintä mitenkään. Suurimman osan kokeista herra Mecke tekee rotilla, koska rotat ovat helpoimpia kouluttaa ja soveltuvat useimpiin testeihin parhaiten. Esimerkiksi kun testataan jotain uutta kipulääkettä, rotta saatetaan laittaa +70 C asteiselle levylle. Seitsemän sekunnin kuluessa rotta joko nuolaisee takajalkojaan, tai jos kipulääke toimii, ei tee sitä. Seitsemän sekunnin jälkeen rotta joka tapauksessa nostetaan levyltä pois. Mecke kehotti kuulijoita kokeilemaan omaa kättään 70 asteisella levyllä, jolloin jokainen huomaisi, että seitsemän sekuntia on riittävästi, jotta kuumuuden aistii ja haluaa ottaa kätensä pois levyltä, mutta kuitenkin niin pieni aika, että käsi ei ehdi palamaan.
Eläinkokeet korvattava muilla vaihtoehdoilla
Ympäristöfilosofi Leena Vilkalla oli erittäin kielteinen kanta eläinkokeisiin. Hänen mielestään kaikista eläinkokeista tulisi vähitellen luopua. Ensisijaisesti pitäisi pyrkiä vähentämään eläinkokeiden määrä minimiin ja välttää turhia eläinkokeita, mutta tulevaisuudessa pitäisi pyrkiä korvaamaan eläinkokeet muilla vaihtoehdoilla, joista jo nykyisin on käytössä kudoksille tehtävät eläinkokeet. Leena Vilkka oli myös sitä mieltä, että jos vaihtoehtoisten tutkimusmenetelmien kehittelyyn panostettaisiin nykyistä enemmän ja tutkijat todella haluaisivat vaihtoehtoja, eläinkokeet voitaisiin hyvinkin nopealla aikataululla lopettaa tarpeettomina melkein kokonaan.
Miina Kajos oli opiskelemaan tullessaan vielä tiukasti eläinkokeita vastaan. Nykyään hänkin kuitenkin työskentelee lähes päivittäin eläinten kanssa. Hänen mielestään on hyvä, että eläinkokeita tekevät ihmiset jotka todella rakastavat ja välittävät eläimistä, ja hänen omien kokemuksiensa perusteella suurin osa eläinten kanssa työskentelevistä on todellisia eläinten ystäviä. Siinä mielessä hän ei näe moraalista tai eettistä pulmaa siinä, että hän joutui luopumaan opiskelun edetessä osasta periaatteistaan.
Eläinkokeet kansanterveyslaitoksellakin ovat eläinkokeita, joista on myöhemmin hyötyä terveydenhuollossa. Kajos kohdisti kovaa kritiikkiä aktivisteja kohtaan, jotka murtautumat koe-eläinlaboratorioihin ja päästävät eläimiä vapaaksi. Seurauksena on usein se, että kaikki kokeet joudutaan tekemään uudestaan ja tämän vuoksi joudutaan käyttämään tuplaten se määrä koe-eläimiä mitä alun perin olisi tarvittu.
Molemmat, sekä Miina Kajos, että Ernst Mecke olivat sitä mieltä, että kosmetiikkaan keskittyvistä turhista eläinkokeista voitaisiin luopua ja että ylipäätään pitäisi kehittää tutkimusmenetelmiä, joilla pystyttäisiin minimoimaan eläinten käyttö tutkimuksissa. Nykyäänkin Suomessa tehdään tämän kaltaista tutkimussuunnittelua, jossa käytettävien koe-eläinten määrä pyritään minimoimaan.
Eläinkokeita vaikea perusteella eettisesti
Leena Vilkka esitti hyvää filosofista perustelua sille, miksi eläinkokeita on vaikea perustella eettisesti. Eläinkokeita käytetään juuri siksi, että eläimet ovat hyvin saman kaltaisia ihmisen kanssa. Juuri tämä samankaltaisuus mahdollistaa tietojen soveltamisen ihmiseen mutta aiheuttaa samalla eettisen ongelman. Jos eläin on niin samankaltainen ihmisen kanssa, että kokeiden tulokset ovat suoraan sovellettavissa, eikö silloin ole arveluttavaa käyttää hyväksi ja mahdollisesti vahingoittaa näin ihmisenkaltaisia tuntevia olentoja?
Alustusten jälkeen panelistit heittelivät toisilleen hyviä vasta-argumentteja ja keskustelua syntyi myös yleisön kanssa. Me järjestävänä tahona emme halunneet antaa valmiita vastauksia tai tehdä mitään loppupäätelmää. Jokainen osallistuja muodosti paneelin perusteella varmasti oman kantansa asiaan.
Kokonaisuudessaan tilaisuus oli varsin onnistunut ja ensi keväänä Etelä-Suomen Vasemmistonuorten alueella pidetään taas paneeli jostain uudesta mielenkiintoisesta aiheesta.
Takaisin
menneisiin tapahtumiin