Energiaviikonloppu veti ydinvoiman vastustajat Tampereelle

VALTAVIRTA-SEMINAARI VAATI VASTUULLISTA ENERGIAPOLITIIKKAA (10.9.2001)

Teksti ja kuvat: Asko Laitinen

Valtakunnallinen ydinvoiman vastainen Valtavirta-verkosto järjesti 8.-9. syyskuuta Tampereella "Kestävän ja vastuullisen energiatulevaisuuden viikonlopun". Viikonloppu alkoi Energia 2025 -seminaarilla Tampereen kaupunginkirjasto Metsossa. Talon suurin luentosali tuli täyteen eri puolilta Suomea matkanneita kuulijoita.

Seminaarin avannut Valtavirta-verkoston Simo Kyllönen iloitsi, että 1990-luvun alussa maalaillut uhkakuvat huikeasti kasvavista hiilidioksidipäästöistä ovat osittain osoittautuneet harhaksi. Nyt päästötasossa ollaan maailmanlaajuisesti jo palattu takaisin vuoden 1990 tasolle.

Seminaarin ensimmäinen alustaja, fyysikko, Dipolin tekniikan tohtori Tuula Pohjola moitti viidennestä ydinvoimalasta käytyä keskustelua laimeaksi ja epätieteelliseksi. Hän peräänkuuluttikin "läpinäkyvää" tutkimusta siitä, mikä on Suomen todellinen energiantarve tulevaisuudessa.

Pohjola muistutti, että Suomi elää nykyään pitkälle jalostetun elektroniikkateollisuuden varassa, joka ei ole raskaan metalliteollisuuden tai paperiteollisuuden kaltainen energiasyöppö.

- Yksi ydinvoimala riittää tuottamaan energiaa vain yhdelle alumiinisulatolle tai kymmenelle paperitehtaalle, mutta siitä riittää jopa sadalle Nokian Salon tehtaan kaltaiselle laitokselle, hän vertasi.

Tohtori Pohjolan mukaan pitää kysyä, mikä energiaratkaisu on kestävän kehityksen periaatteiden mukainen. Hän ihmetteli myös, miksi vaihtoehtoisia energiaratkaisuja ei juurikaan esitellä.

- Miksi Suomessa halutaan rakentaa lisää ydinvoimaa, kun muut teollisuusmaat ovat siitä luopumassa? Jos nyt hyväksytään viides ydinvoimala, tuleeko sen jälkeen kuudes ja taas sitä seuraava?

Tuula Pohjolan mielestä oikea ratkaisu on jonkinlainen uusiutuvien energianlähteiden yhdistelmä.

- Me emme viidettä ydinvoimalaa tarvitse, me selviämme muillakin keinoin. Erityisesti pitäisi keskittyä esimerkiksi bioenergian tuotteistamiseen, Pohjola korosti.

Lisäydinvoima kannustaisi tuhlailuun

Greenpeacen Harri Lammi kuvaili alustuspuheenvuorossaan uhkaavaa ilmastonmuutosta "megakriisiksi". Ilmastonmuutosta voidaan kyllä vähentää, mutta siltä ei enää vältytä, hän sanoi. Ydinvoima ei ole kuitenkaan ole ratkaisu.

- Ydinvoimassa on "takaisinkytkentöjä", jotka itse asiassa pahentavat asiaa, Lammi selvitti.

- Maailmanlaajuisen energiatarpeen ratkaisu ydinvoimalla vaatisi voimaloiden rakennustahdin monisatakertaista nopeuttamista. Pitäisi rakentaa jopa yksi ydinvoimala viikossa!

- Ydinjäteongelma moninkertaistuisi, ja ydinasemateriaalin leviämisen riski olisi entistä paljon suurempi. Samoin ydinpolttoaineen eli uraanin louhinnan saasteet moninkertaistuisivat, Lammi muistutti.

Harri Lammin mukaan ydinvoiman keskeinen ongelma onkin, että uuden ydinvoiman rakentaminen yleensä nostaa energiankulutusta entisestään. Hetkellisesti kasvihuonekaasujen päästöt laskevatkin, mutta sitten ne kulutuksen kasvun myötä lähtevät entistä jyrkempään nousuun.

- Meillä on vastuu ja mahdollisuus kehittää uusiutuvaa energiateknologiaa, hän summasi.

Etelä-Savon Energian voimalaitosjohtaja Timo Leppänen kertoi seminaarin osallistujille puuenergian potentiaalista. Etelä-Savon Energia on Mikkelin kaupungin omistama energiayhtiö, jonka suurin polttoaineiden ryhmä on puupohjaiset polttoaineet. Energiaa tuotetaan muun muassa metsähakkeesta, puupurusta ja -kuoresta sekä turpeesta.

Leppänen kehui yhtiönsä olevan puun energiakäytössä edelläkävijöitä Suomessa.

- Etelä-Savon Energian kasvihuonekaasupäästöt puolittuivat 1990-luvulla, vaikka samaan aikaan sähkön- ja kaukolämmöntuotanto moninkertaistui.

Timo Leppänen korosti puuenergiaa paikallisena ratkaisuna.

- Paikallisesti puuenergialla on suuri merkitys, mutta en usko, että sillä yksinään tyydytetään valtakunnallista energiantarvetta.

Ay-liike ei mikään "yhtä mieltä -yhdistys"

Energiaseminaarin vetävimmän alustuksen piti paperityöntekijä ja ay-aktiivi Timo Tervo, joka on kirjekuoritehtaalla ammattiosaston toimikunnassa ja vasemmistoryhmän vetäjä. Tervo kumosi ajatuksen, että ammattiyhdistysliikkeellä olisi yhtenäinen myönteinen kanta ydinvoimaan.

- Ei ay-liike ole mikään "yhtä mieltä -yhdistys", jonka luottamushenkilöt tai ammattiosaston johto voivat tulkata, vaikka SAK:n johto niin tuntuu uskovan.

- Niin sanotut "joukot" ovat kaikki itsenäisiä ajattelijoita, mitä erilaisimpine taustoineen. Moni asettaa esimerkiksi lasten tulevaisuuden työpaikan pysyvyyden edelle, Tervo kertoi.

Timo Tervo arvosteli SAK:n hallitusta kovin sanoin jäsenien yli kävelemisestä.

- SAK:n hallitus kiirehti juuri ennen edustajakokoustaan ja liittokokousten sarjaa ottamaan myönteisen kannan ydinvoiman lisärakentamiseen, selvittämättä jäsentensä mielipidettä asiasta.

- Jäsenmaksuillamme ylläpitämäämme koneistoa ei käynnistetty. Miljoonajäsenisyydellä kyllä tarvittaessa pullistellaan, mutta sen ajatukset eivät kiinnosta, Tervo kritisoi.

Tervon mielestä SAK:n edustajakokouksella olisi ollut tilaisuus korjata hallituksen tekemä "rimanalitus", mutta sieltä ei löytynyt tarpeeksi "suoraselkäisiä", jotka olisivat odottaneet kuulla jäsenien mielipidettä.

Tästä kimmastuneena Timo Tervo oli tehnyt työpaikallaan minigallupin, johon sadasta työkaverista vastasi 59. Peruskysymyksenä oli ydinvoiman lisärakentamisen tarpeellisuus: vain seitsemän työkaveria piti tarpeellisena, 52 tarpeettomana. Ydinjätteen sijoituspaikkana oma asuinkunta kelpasi neljälle, naapurikunta kolmelle ja loput 52 toivoivat sen mahdollisimman kauaksi!

Tervon gallupissa väittämään "Suomi voisi ottaa enemmän käyttöön vaihtoehtoisia energiamuotoja sekä vähentää kulutusta" 56 vastasi myönteisesti, ja vain kolme oli eri mieltä.

- Tuo kysely vain vinkkinä, että kyllä vastausvalmiutta löytyy. Myös se tuli tulokseksi, etten ole edes paperialalla mikään yksinäinen susi kantoineni, hän totesi.

Timo Tervo arvosteli myös paperiteollisuutta huonosta energiansäästöstä.

- Energiaa tuhlaavan koneen vaihto ei tule kysymykseen, jollei se tuo muassaan muuta kuin energian säästön. Sama filosofia jatkuu sähkön käytössä valaistuksien ynnä muiden suhteen: surutta saa watit hehkua paikoissa, joissa joku käy "joskus ja jouluna", Tervo murjaisi.

"Tärkeintä on tuottaa negawatteja"

Energiaseminaarin paneelikeskusteluun kutsutut kansanedustajat edustivat kattavasti eduskunnan koko kirjoa energiamielipiteissä.

Panelisteista lisäydinvoiman puolustajiksi voitiin laskea SDP:n Jukka Gustafsson, Keskustan Timo Kalli ja Kokoomuksen Martti Tiuri. Ydinvoiman vastustajia paneelissa olivat Vihreiden Tuija Brax, RKP:n Christina Gestrin, Kristillisdemokraattien Leena Rauhala ja Vasemmistoliiton Pentti Tiusanen.

Vasemmistoliiton Tiusanen vetäisi ydinvoimakeskustelun pelkkää energiaa laajemmalle tasolle.

- Mikä on ihmisen päämäärä - olla vain kuluttaja?, hän kysyi. Tiusasen mielestä työllisyyden näkökulmasta pitäisi panostaa uusiutuvien energiamuotojen teknologian kehittämiseen, eikä säntäillä lyhytnäköisten taloudellisten intressien mukaan.

RKP:n Gestrin ja Kristillisdemokraattien Rauhala olivat uusiutuvista energianlähteistä Tiusasen kanssa samoilla linjoilla. Gestrin painotti myös maakaasun käyttöä.

Vihreiden Brax osasi kertoa, että maailmanlaajuisesti nopeiten kasvava teollisuusklusteri on juuri ympäristöteknologia. Hänkin kannatti maakaasua ydinvoiman vaihtoehtona.

- EU ja Venäjä on kytkettävä toisistaan riippuvaisiksi kaasuputkella, Brax hahmotteli

- Tärkeintä on kuitenkin se, että tuotetaan "negawatteja", eli käytetään energiaa vähemmän, hän tiivisti.

Tuija Brax myös sanoi ymmärtävänsä ydinvoiman kannattajien "turhautumisen ja potutuksen", kun ydinvoima on "95-prosenttisesti" hyvä energiamuoto, mutta ne viisi prosenttia sisältävät niin suuria riskejä, ettei se ole Braxin mukaan oikeasti vaihtoehto.

Paneelin tiukinta ydinvoimalinjaa veti Kokoomuksen Tiuri, joka saikin argumenteillaan yleisön kulmakarvat nousemaan moneen kertaan. Tiurin mukaan muun muassa Ukrainan säteilypitoisuudet ovat Tshernobylin ydinonnettomuuden jäljiltä "matalampia kuin ihmisen kehon oma säteily". Tiuri oli myös närkästynyt ihmisten tietämättömyydestä:

- Ydinvoimasta voi kertoa mitä kummallisimpia juttuja, ja ne menevät läpi, hän kummasteli.

Maltillisempaa ydinvoimalinjaa vetivät Keskustan Kalli ja SDP:n Gustafsson.

Kallin mielestä Suomi on onnistunut tähän mennessä energiapolitiikassaan hyvin. Hän puolusteli ydinvoimaa sillä, että "paperiklusterista kannattaa pitää kiinni". Hänen mielestään harvaan asutussa maassa sähkön on oltava edullista, "edullisempaa kuin muualla".

Takaisin uutisiin