NUORISOKONVENTISTA TULI FARSSI

Heinäkuun puolivälissä Brysselissä järjestetty EU:n Nuorisokonventti, tai viralliselta nimeltään nuorten Eurooppa-valmistelukunnan kokous, muotoutui varsinaiseksi farssiksi. "Oikealle" konventille neuvoa antavan kokouksen tuli antaa nuorten näkökulma Euroopan unionin tulevaisuuteen, mutta epäedustavuuden ja kummallisten menettelytapojen myötä nuorisokonventin työn tuloksen arvo on vähintäänkin kyseenalainen.

Vasemmistonuoria nuorisokonventissa edusti kv-jaoston puheenjohtaja Anna Mikkola. Nuorisokonventin haastavana tehtävänä oli laatia varsinaiselle konventille linjapaperi, "Euroopan nuorison" mielipide EU:n tulevaisuudesta. "Kolmessa päivässä moista paperia ei oikeastaan voida inhimillisesti saada aikaan - ei ainakaan jos halutaan noudattaa kaikkia tällaiseen tapahtumaan liittyviä pelisääntöjä. Tästä seurasi paljon ongelmia", Mikkola kertoo. Puheenjohtajiston ja työryhmien puheenjohtajien valinnat oli käytännössä fiksattu etukäteen. Suurimmat ryhmät olivat sopineet valittavista henkilöistä konventtia edeltäneissä ryhmäkokouksissaan.

Vasemmistonuorten edustaja Anna Mikkola pettyi nuorisokonventin toimintatapoihin.

Kolme suurinta ryhmää olivat sosialistit, eli demarit (ECOSY), konservatiivit (YEPP) sekä Euroopan Nuoret Federalistit (EU-rahoitteinen järjestö myöskin).

Nuorisokonventin edustajat oli valittu sangen yksinkertaisella metodilla: varinaisen konventin jäsenet valitsivat itselleen nuorisokonventtiedustajan. Koska varsinainen konventti koostuu kansallisten parlamenttien delegaatioista, europarlamentin delegaatiosta ja komission delegaatiosta, tämä oli myös nuorisokonventin koostumus.

"Tästä tulemme siis siihen melko yksinkertaiseen toteamukseen, että samalla tavalla kuin varsinaisella konventilla, myöskään nuorisokonventilla ei ole minkäänlaista demokraattista mandaattia", Mikkola toteaa. "Lisäksi voidaan todeta, että tällaisen valintamenettelyn jälkeen ei nuorisokonventin missään olosuhteissa edes odotettu tuottavan sellaista paperia, joka olisi jotenkin ristiriidassa varsinaisen konventin enemmistön mielipiteen kanssa", Mikkola jatkaa.

Esimerkiksi Vasemmistonuorten ruotsalaiset toverit Vänsterpartietin nuorisojärjestöstä Ung vänsteristä olisivat saaneet nuorisokonventtiin edustajan, mutta kieltäytyivät, koska eivät halunneet antaa tapahtumalle mitään legitimiteettiä.

Jo kokouksen alusta lähtien oli täysin selvää kaikille, että ainoat rajalinjat kulkivat akselilla federalistit (~80%) ja ei-federalistit, tai kriittiset federalistit (~20%). Muutama hyvin satunnainen ristiriita sattui YEPP-ryhmän ja ECOSY-ryhmän välillä sosiaalisissa kysymyksissä, kuten julkisten palvelujen turvaamisessa ja tulopoliittisten sopimusten yhdenmukaistamisen kohdalla. Suomalaisittain mielenkiintoinen yksityiskohta on, että loppupaperissa todetaan ykskantaan Euroopan nuorten kannattavan ydinvoimatonta eurooppaa. Kokouksessa tämä ei edes ollut millään tavoin tunteita herättävä kysymys.

Nuorisokonventin tulospaperia käsiteltäessä muutosesityksiä oli paljon, ja huomattavasti aikaa meni proseduurista keskustelemiseen. Puolessa välissä iltaa päätettiin siirtyä sellaiseen käytäntöön, että ainoat sallitut puheenvuorot olivat työjärjestyspuheenvuoroja. Muutosesityksille ei siis enää ajanpuutteen vuoksi saanut pitää puolen minuutin mittaisia puolustus/vastustuspuheenvuoroja. Muutosesitykset vain luettiin ja sen jälkeen painettiin nappia. Tämä oli tietysti kätevää suurille ryhmille, joilla oli joko valmiit paperit äänestyskäyttäytymisestä tai 'orjapiiskurit' salissa (peukalo ylös tai alas), mutta katastrofi sitoutumattomille ja pienille ryhmille, jotka eivät enää saaneet edes perustella näkemyksiään salille.

"Itse sain yhden puheenvuoron koko päivän aikana seitsemästä pyytämästäni. Osa ei saanut useista puheenvuoropyynnöistä huolimatta yhtään puheenvuoroa", Mikkola kertoo.

Loppupaperista äänestettiin puoli kolmen aikaan yöllä, jolloin salissa oli paikalla enää 130 äänestäjää 210 osallistujasta. "Osa oli häipynyt väsymystään ja osa pettymystään siinä vaiheessa, kun kaikki poliittinen asiakeskustelu lopetettiin ja edustajista tehtiin äänestyskoneita. Itse äänestin viimeisessä äänestyksessä lopullisen paperin hyväksymistä vastaan", Mikkola kuvailee. Äänet jakautuivat 25 vastaan, 80 puolesta ja loput tyhjiä. Varsinaisia tuloksia ei saa käsiinsä, koska kokouksesta ei koko aikana pidetty minkäänlaista pöytäkirjaa.

Loppupaperi on sisällöltään hyvin rankan federalistinen. Siinä puhutaan euroarmeijasta tällä nimellä ja vaaditaan perustuslakia euroopan unionin laajuiseen kansanäänestykseen (ei siis kansallisiin), vaaditaan unionin kolmen pilarin yhteensovittamista, jäsenmaiden veto-oikeudesta luopumista ja määräenemmistöpäätöksiin siirtymistä sekä unionin propagandan installoimista jäsenmaiden koulutusjärjestelmiin. Se sisältää paljon puhetta 'eurooppalaisesta kansallisuudesta' ikään kuin se olisi jotakin olemassaolevaa. "Varsinainen konventti sai mitä halusi, eli siellä voidaan nyt vedota nuorisokonventin tuottamaan paperiin omissa argumenteissaan ja sanoa että 'euroopan nuorisokin on tätä mieltä'", tuhahtaa Mikkola.

Poliittisen sisältökeskustelun puutteen, järkyttävien menettelytapojen ja ylipäänsä nuorisokonventin etukäteen sovitun luonteen takia paikalla laadittiin myös vastalause/erivävä mielipide, jossa todettiin ettei loppupaperi edusta mitään euroopan nuorison kantaa näihin asioihin ja että kokous on kokonaisuudessaan noudattanut hyvin epädemokraattisia menettelytapoja. Tämän vastalauseen allekirjoitti 57 ihmistä - neljännes kaikista edustajista - joukossa suomalaisista edustajista Anna Mikkola ja Vanessa Klötzer.

Konventti on herättänyt vilkasta jälkikäteiskeskustelua myös lehtien palstoilla. Alla konventtiin osallistuneiden Satu Arsalon (kok), Antti Hytin (sd.) ja Minna Miettisen (kesk.) konventtia puolustava mielipidekirjoitus sekä Anna Mikkolan ja Vanessa Klötzerin vastaus edelliseen.

Konventin asiakirja on saavutus (HS 18.7.)
Nuorisokonventin loppuasiakirja ei ole sama asia kuin Euroopan nuorison mielipide (HS 21.7.)

Nuorisokonventin loppuasiakirja:
www.youth-convention.net

Takaisin uutisiin