"POLITIIKKA ON TAHDON ASIA" (11.2.2002)
Pro Demokratia -verkosto haastaa vaihtoehdottomuuden
Pro Demokratia -verkoston perustamiskokousta vetivät Laura Tuominen,
Jaana Airaksinen, Arja Launamo ja Kai Laaksonen.
Lisää
kuvia Pro Demokratia -viikonlopusta
Helsingissä sunnuntaina päättyneen Suomen sosiaalifoorumin lopuksi perustettiin Pro Demokratia -verkosto. Sen tavoitteena on toimia verkoston jäsenten yhteisenä tiedotus- ja organisointikanavana. Ensimmäisenä konkreettisena toimena verkosto päätti perustaa tietotoimiston, joka tuo esiin ennakolta päätöksenteon vaihtoehdot ja tarjoaa kansalaisille tiedon miten heidän edustajansa äänestävät.
Päätoimittajaksi valittiin Jaana Airaksinen. Verkosto on laajapohjainen, mukana on ay-väkeä, kansalaisaktivisteja, puolueaktivisteja ja yksityisiä ihmisiä.
Nyt ensimmäistä kertaa järjestetty Suomen sosiaalifoorumi on Brasilian Porto Alegressa järjestetyn Maailman sosiaalifoorumin rinnakkaistapahtuma. Lukuisissa keskusteluissa ja seminaareissa pohdittiin tämän hetken akuutteja kysymyksiä, jotka muualla ovat jääneet vähemmälle huomiolle.
Veroparatiisien ongelmia pohtinut paneeli totesi veronkierron olevan vakava ongelma hyvinvointivaltioiden rahoitukselle. Kansallisella lainsäädännöllä ja kansainvälisin säännöksin veronkiertoa olisi mahdollista estää, mikäli vain poliittista tahtoa löytyisi. Verotuloilla rahoitettavat palvelut ovat yhtä olennainen kysymys kuin itse verotuksen taso, paneelissa todettiin.
Pro Kuntapalvelut -työryhmä epäili kilpailun vapauttamisen johtavan kansalaisten tasa-arvon heikkenemiseen taloudellisten hyötyjen nimissä. Yksityistämisen ei pitäisi olla itseisarvo, vaan kilpailutuksen hyödyt ja haitat on selvitettävä ottaen huomioon muutkin kuin taloudelliset näkökohdat.
Suomen liittoutumattomuuspolitiikan jatkuminen asetettiin kyseenalaiseksi turvallisuutta käsitelleessä paneelissa. Merkitseekö Euroopan unionin kovassa ytimessä pysyminen vääjäämättä myös puolustuksellista yhteistyötä, vai onko Suomella mahdollisuus halutessaan jättäytyä sen ulkopuolelle, pohdittiin.
- Seuraavassa TUPO :ssa lisää liksaa ja lyhyempi työaika, oli SEL :n Arja Launamon vaatimus. Oikeudenmukaisempi tulonjako ja lyhyempi tyäaika -seminaarissa oli puhumassa ranskan elintarviketyöläisten liiton johtaja Freddy Huck, ja kertoi 35-tuntisen työviikon vaikutuksista. Tulokset ovat olleet lupaavia, ja malli saattaisi sopia Suomeenkin.
Koulutusta käsitellyt seminaari pohti yksityisen rahoituksen osuutta yliopistoissa. "Sivistysyliopistoja vai Nokia-akatemioita" oli kysymyksenä. Yksityinen rahoitus saattaa työryhmän mukaan johtaa "tiedon omistavan luokan" syntymiseen, kun yhä useampi tutkimus salataan yksityisen rahoittajan toivomuksesta.
Innostuneessa hengessä päättynyt tapahtuma keräsi 9.-10.2. Vanhalle ylioppilastalolle Helsinkiin noin 500 osanottajaa. Tapahtuman yleinen henki oli, että kaikki päätökset on mahdollista alistaa arvokeskustelulle. Politiikka on tahdon asia.
"YRITYSRAHOITUS SAATAVA PALVELEMAAN YLIOPISTOJA"
Koulutuspolitiikka keskustelutti Vasemmistonuoria
Anna Kainulainen (oik.), Laura Tuominen ja Noora Östman osallistuivat
koulutuspoliittiseen keskusteluun.
Etelä-Suomen vasemmistonuorten järjestämässä "Valtionyliopistoja vai Nokia-akatemioita" -keskustelutilaisudessa pohdittiin yritysrahoituksen vaikutusta yliopistomaailmaan. Tilaisuudessa alustaneen Kati Isoahon mukaan yritysten osallisuus yliopistojen rahoittamiseen ei ole automaattisesti pahaa ja tuomittavaa.
- Sen sijaan että sanotaan suoralta kädeltä "Ei yritysrahalle" tulisi miettiä millä mekanismeilla yritysrahoitus saadaan palvelemaan koko yliopistoa, Isoaho painotti.
Nykyisellään ulkopuolinen rahoitus muodostaa kolmasosan kaikkien yliopistojen yhteisestä talouspohjasta. Kaikki tästä ei tule kuitenkaan yksityisiltä yrityksiltä, vaan esimerkiksi Suomen akatemia lasketaan yliopistolaitoksen ulkopuoliseksi rahoittajaksi. Isoahon mielestä yliopistojen taloustilanteen kannalta tärkeintä on julkisen rahoituksen lisääminen, mikäli jatkossakin halutaan korkeakouluttaa edes nykyinen määrä opiskelijoita.
Kommenttipuheenvuorossaan HYY:n koulutuspoliittinen sihteeri Arto Aniluoto valitteli sitä, että yhteiskuntapolitiikassa koulutuksestakin on alettu puhua kaupan ja talouden ehdoilla ja sanastolla. Helsingin yliopiston henkilökuntayhdistyksen pääluottamusmies Kerttu Pellinen näki yritysperäisen tulosohjauksen olevan uhka yliopistojen hyvälle työpaikkakulttuurille. Vasemmisto-opiskelijoiden puheenjohtaja Anna Mikkola puolestaan peräänkuulutti huolenpitoa opiskelijoista rangaistusten ja rajoitteiden sijaan.
- Akateeminen vapaus tuntuu useinkin tarkoittavan akateemista heitteillejättöä, Mikkola veisteli.
Lisää
kuvia Pro Demokratia -viikonlopusta