Che Guevaran elämäntarina sarjakuvana

VIELÄ KERRAN LOPULLISEEN VOITOON ASTI

Kustannusosakeyhtiö Jalava on laajentanut 'Vasta-alkajille ja edistyville' -sarjaansa filosofiaan ja kulttuuriin liittyvistä teemoista nyt myös politiikkaan. Sarjan uusin tulokas on Argentiinalaisten Sergio Sinayn ja Miguel Angel Scennan 'Che Guevara vasta-alkajille ja edistyville'.

Jalavan vasta-alkaja-sarja popularisoi tiedettä ja kulttuuria sarjakuvamuodon kautta. Che-kirjasessa toimittaja-kirjailija Sinayn kirjoittama suoraviivainen Chen elämänkerta kerrotaan kuvin ja puhekuplin. Scennan kuvittama Che-legenda sisältää paljon tuimia puheita, teräviä katseita ja partaisia miehiä.

Kertomus alkaa ja päättyy Bolivian viidakoissa. Vallankumousjohtajan dramaattisten viimeisten päivien jälkeen palataan takaisin Argentiinaan ja kerrotaan Ernesto Guevaran elämäntarina kronologisessa järjestyksessä. Epilogina palataan vielä Boliviaan, josta vallankumousidolin jäännökset lopulta löytyvät joukkohaudasta 90-luvun lopulla.

Sarjakuvaelämäkerrassa annetaan paljon tilaa Erneston nuoruusvuosille rugbyotteluineen ja moottoripyöräseikkailuineen. Levottomasta ja astmaisesta lääkäriopiskelijasta kasvaa kosmopoliitti, joka kokee koko latinalaisen amerikan hädän omakseen. Kuuban vallankumous 1959 muuttaa seikkailijan ja onnensoturin yhtäkkiä nuorisoidoliksi ja kansainvälisesti tunnetuksi latinalaisen amerikan puolustajaksi ja Yhdysvaltain vastustajaksi.

Che ei koskaan ollut mikään omaperäinen poliittinen filosofi. Virkamiehenäkin hän oli kehnonpuoleinen, ura Fidel Castron nimittämänä teollisuusosaston ja kansallispankin johtajana ei ollut menestyksekäs. Maailmanvallankumous kutsui taas näkyvintä keulakuvaansa ja pankinjohtaja palasi kivääri olalla viidakoihin.

Sarjakuva välittää perinteisen ihannoivan kuvan ikuisesti teini-ikäisestä vapaustaistelijasta, joka ei viihdy missään paikassa tuokiota kauempaa. Tässäkin elämäkerrassa ihminen hukkuu ikonin taakse. Chen vaimot, lapset ja muutenkin vilkas perhe-elämä kuitataan pikaisilla maininnoilla. Kaikki henkilökohtainen jää suurmiesmyytin jalkoihin.

Chen rinnalla Fidel Castro kuvataan suurten sanojen miehenä, jonka silmät syttyvät ja kädet alkavat liikkua viillisti hänen puhuessaan, oli yleisönä sitten viisi resuista sissiä Sierra Maestralla tai Kuuban kansa ja koko maailman tiedotusvälineet. Chen ja Fidelin suhteeseen vallankumouksen johtohahmoina ei kummemmin puututa.

Kuuban vallankumouksen historiallisia avainkohtia kuvatessaan elämäkerta noudattaa nykytulkinnan valtavirtaa: Fidel ja Che olivat marxilaisittain inspiroituneita vapaustaistelijoita, jotka uskoivat latinalaisen amerikan vapauteen mutta halusivat pysyä kylmässä sodassa puolueettomina. Vasta Yhdysvaltain aloittama kauppasaarto sai Kuuban hiljalleen kääntymään Neuvostoliiton syliin, varsinkin kun neukut tarjoutuivat ostamaan hyvään hintaan kaiken sen kuubalaisen sokerin, joka aikaisemmin vietiin Yhdysvaltoihin. Yhdysvaltain masinoima Sikojenlahden maihinnousu huhtikuussa 1961 sai Fidelin lopullisesti valitsemaan puolensa ja julistamaan Kuuban sosialistiseksi tasavallaksi.

Sergio Sinay & Miguel Angel Scenna: Che Guevara vasta-alkaville ja edistyville. Suomentanut Jouni Pirttijärvi. Jalava 2002.

Teksti: Perttu Iso-Markku

Takaisin uutisiin