ARHINMÄKI: TULONJAON VINOUTUMISEEN PUUTUTTAVA (24.8.2004)

Puhe Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän kesäkokouksessa Kuopiossa

Hyvät toverit,

Viimeiset pari viikkoa ovat antaneet surkean kuvan suomalaisen demokratian tilasta. Ensin kolme miestä, Matti Vanhanen, Antti Kalliomäki ja Jan-Erik Enestam, päättivät käytännössä keskenään hallitusta kuulematta, eduskunnasta puhumattakaan, EU:n perustuslaista vaaditun kansanäänestyksen kohtalosta.

Tämän jälkeen hallituksessa nuijittiin virkamiesten raamittama budjetti kasaan ennätysajassa ilman poliittisia erimielisyyksiä tai vääntöjä. Opiskelijat unohdettiin jälleen täysin ja työllisyystilanteessa ollaan menossa aina vain heikompaan suuntaan.

Kritiikki pienen klikin jyräämää politiikkaa kohtaan on ollut kovin vähäistä. Edes hallituspuolueiden nuorissa ei tunnu olevan minkäänlaista halua haastaa vallalla olevaa harmaata virkamiespolitiikkaa, pikemminkin päinvastoin.

Enpä ole aikaisemmin kyllä törmännyt kenenkään, joka olisi yhtä hallituspäissään kuin Demarinuoret. Kesällä Demarinuoret nimittäin arvosteli ministeri Mauri Pekkarista omien mielipiteittensä kertomisesta ja siten hallituksen pelisääntöjen rikkomisesta.

Helsingin yliopiston tutkija Kari Paakkunainen ei varmasti ollut kovinkaan väärässä kesällä STT:n haastattelussa todetessaan, että Demari-, Keskusta- ja Kokoomusnuoret ovat menettäneet idealisminsa ja ne ovat tulleet lähes täysin kritiikittömiksi omaa puoluettaan kohtaan.

Demareiden hallituksessa valtiovarainministeri Antti Kalliomäen johdolla tekemä politiikka on osoittanut, että koko puolue on hylännyt ideologisen otteen ja samalla työväenluokan asian. Puoluetta, joka ei näe pääoman ja työn välistä ristiriitaa, on kovin vaikea pitää vasemmistolaisena.

Antti Kalliomäen johtama demarien hallitusryhmä hyväksyi budjettiriihessä syksyn tavoitteeksi maltillisen tulopoliittisen ratkaisun ja sitä tukevat veronkevennykset. Demareiden linjana on näköjään se, että työnantajien sijaan valtion pitää maksaa työntekijöiden tehokkuuden kasvun tuoma hyöty.

Maltillinen tulopolitiikka ja samaan aikaan harjoitetut veronalennukset ovat ajaneet yhteiskunnan tilanteeseen, jossa palvelut heikkenevät jatkuvasti ja omistajien sikaoptiot kasvavat. Kun vielä vuonna 1990 palkansaajakorvausten osuus kansantalouskakusta oli 64,5%, ei se enää viime vuonna ollut kuin 57,3%. Yli 7% kansantalouden kakusta on siis valunut reilussa kymmenessä vuodessa työläisiltä omistajille.

Taas tänä syksynä työnantajat ovat tupon alla vaatineet mm. palkkamalttia ja työajan pidentämistä. Samaan aikaan kuitenkin maksetaan hurjia optioita omistajille.

Karua kieltä maailman muutoksesta kertoo se, että ajanjaksolla 1980-89 osinkoja maksettiin noin 7 miljardia euroa. Samaan aikaan koneisiin ja laitteisiin sekä rakennuksiin investoitiin yli 50 miljardia euroa.

Vastaavasti ajanjaksolla 1994-2003 suomalaiset yritykset maksoivat osinkoja noin 64 miljardia euroa, joista 19 miljardia ulkomaille. Samana ajanjaksona investointeihin käytettiin enää 21 miljardia euroa, siis suurin piirtein saman verran kuin ulkomaille maksettiin osinkoja.

80-lukuun verrattuna osingot ovat yli yhdeksänkertaistuneet ja Suomessa tehdyt investoinnit enemmän kuin puolittuneet viimeisen kuluneen kymmenen vuoden aikana!

Ja tätä kehitystä demarit näyttävät haluavan tukea edelleen yhdessä keskustan kanssa verohelpotuksilla. Vielä ennen vaaleja sekä demarit että keskusta lupasivat palveluita verohelpotusten sijaan.

Nyt ollaan kuitenkin valmiita verohelpotuksilla ostamaan tulopoliittinen kokonaisratkaisu, joka entisestään vinouttaisi kansantalouden kakkua työläisiltä osakkeenomistajille.

Kun budjetin käsittely alkaa todenteolla eduskunnassa, Vasemmistonuoret toivoo, että Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä puuttuisi voimallisesti tulonjaon vinoutumiseen. Demarit pitää laittaa tässä asiassa ahtaalle.

Veronalennukset työllistämiskeinona on loppuun kaluttu vaihtoehto. Lisäveronalennukset saattavat jopa heikentää työllisyystilannetta, sillä ne merkitsevät julkiselle sektorille yhä tiukempaa kuristusotetta.

Samaan aikaan veronalennukset iskevät kaikkein heikoimmassa asemassa olevien nilkkaan. Palvelut heikkenevät ja monet kunnat joutuvat edelleen nostamaan tasaverona kerättävää kunnallisveroa.

Toivottavasti todellisuus ja kritiikki tarttuvat Vasemmistoliiton kautta myös muihin eduskuntapuolueisiin. Vasemmistonuoret odottaa Vasemmistoliitolta terävämpää oppositiopolitiikkaa ja muutaman keskeisen teeman esiin nostamista, jotka liittyvät palveluihin, työhön, opiskelijoiden asemaan, ympäristöön sekä ulko- ja Eurooppa-politiikkaan.

Takaisin uutisiin