Europarlamenttivaalit 2004
VASEMMISTONUORTEN VAALIOHJELMA

Pienten jäsenmaiden ääntä kuunneltava
EU:n perustuslaki uusiksi
Perustuslaki kansanäänestykseen kaikissa EU-maissa
EU:n ovia ei saa sulkea
Euroherrojen edut kuriin - kytkökset julkisiksi
Rauhaanpakottamisesta rauhan rakentamiseen
Talouden palveltava ihmistä - ei päinvastoin
EMU nokkii toisia - toisia ei
Demokratiavaje kurottava umpeen
Ympäristön puolesta, kohti ekologisempaa unionia
Maailmanlaajuinen solidaarisuus - ei linnake-Euroopalle
Vapauden - ei poliisikontrollin Eurooppa
Kansainvälisyys on kaikkien oikeus
Ruoka on tuotettava lähellä ihmistä
Alueiden Eurooppa

PIENTEN JÄSENMAIDEN ÄÄNTÄ ON KUUNNELTAVA

Kesäkuun 13. päivä järjestetään Suomessa kolmannet Euroopan parlamentin vaalit. Niihin osallistuu yhtä aikaa 25 maata. Se on enemmän kuin koskaan aiemmin. Mikäli EU:n perustuslaki hyväksytään nykyisessä muodossaan, europarlamentille siirretään myös valtaa enemmän kuin koskaan.

Europarlamentissa, kuten Suomenkin eduskunnassa, on kyse vasemmistosta ja oikeistosta, siitä kuka pitää työntekijöiden sekä heikompiosaisten puolta, kuka puolustaa sosiaaliturvaa, palveluita ja ympäristöä, rauhaa ja Suomen sotilaallista liittoutumattomuutta ja toisaalta ketkä kannattavat raakaa markkinataloutta, itsetarkoituksellisia veronalennuksia ja sotilaallista varustautumista.

EU:ssa on sekä suuria että pieniä jäsenmaita. Pienet jäävät suurten jalkoihin, jos ne eivät nosta ääntään. Suomen ei tarvitse aina olla luokan kiltein oppilas. On omaksuttava itsenäisempi rooli EU:ssa yhdessä muiden Pohjoismaiden rinnalla. Konkreettiset saavutukset Suomen myöntyväisyyslinjasta kahdeksan ensimmäisen jäsenyysvuoden aikana ovat osoittautuneet vähäisiksi. Suomen ei pidä rynnätä kaikkiin ytimiin, joita EU:n suuret jäsenmaat puuhaavat omia tarpeitaan varten. Tiiviimpään yhteistyöhön osallistuminen pitää harkita tapauskohtaisesti.

EU:N PERUSTUSLAKI UUSIKSI

Pienestä neuvottelutauosta huolimatta EU:lle on tulossa perustuslaki, joka korvaa kaikki aiemmat unionia muovanneet perussopimukset. Perustuslaki olisi kaikkien Suomen lakien yläpuolella, keskittäisi lisää valtaa EU:lle, siirtäisi sitä entistä enemmän suurille jäsenmaille ja syrjisi pieniä. Perustuslaki tuo unioniin myös yhä enemmän liittovaltion piirteitä yhteisine lippuineen, kansallislauluineen ja kansallispäivineen.

Perustuslaki valmisteltiin epädemokraattisesti valmistelukunnassa eli konventissa, joka ei saanut äänestää yhdestäkään sille tehdystä noin 6 000 muutosesityksestä. Konventin tehtäväksi ei alunperin annettu EU:n perustuslain kirjoittamista.

Perustuslaki myös militarisoi EU:ta tuomalla jäsenmaille keskinäiset turvatakuut ja perustamalla niin kutsutun rakenneyhteistyön, joka tarkoittaa unionin kovaa sotilaallista ydintä. Perustuslaissa jäsenmaat myös sitoutuvat käyttämään lisää rahaa aseisiin. EU:n pitäisi tämän sijaan sitoutua työttömyyden, köyhyyden ja syrjäytymisen poistamiseen sekä ympäristönsuojelun tason ja kehitysyhteistyön määrän ja laadun nostamiseen.

EU tarvitsee yhden selkeän, läpinäkyvän, ymmärrettävän ja demokraattisen perussopimuksen, jossa sitoudutaan avoimesti toimivaan, demokraattiseen, valtioiden ja kansojen liittona toimivaan unioniin. Sen pitää toteuttaa ihmisoikeuksien kunnioittamisen, oikeusvaltion, rauhan, kestävän kehityksen, suvaitsevaisuuden ja sukupolvien välisen tasavertaisuuden arvoja. Euroopan unionin tulee kunnioittaa valtioiden itsemääräämisoikeutta ja kansojen, etnisten ryhmien sekä eri uskontojen moninaisuutta ja edistää kansainvälistä yhteistyötä ja turvallisuutta. Myös kansalaisjärjestöjen ja -liikkeiden ääntä on kuunneltava.

Euroopan unionin pitää myös sitoutua sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, vakaan taloudellisen kehityksen, täystyöllisyyden, korkean ammatillisen järjestäytymisen, kattavan sosiaaliturvan, hyvien julkisten palveluiden, korkeatasoisen ympäristönsuojelun ja kehitysyhteistyön edistämiseen.

Nyt neuvottelupöydällä oleva perustuslaki ei täytä näitä vaatimuksia.

  • EU:n perustuslaki on neuvoteltava uudestaan demokraattisesti ja avoimesti.


PERUSTUSLAKI KANSANÄÄNESTYKSEEN KAIKISSA EU-MAISSA

EU:n perustuslakiluonnos sanoo sen ilmentävän Euroopan kansalaisten tahtoa. Muun muassa siksi sen hyväksymisestä pitää järjestää kansanäänestys yhtä aikaa kaikissa jäsenmaissa. Näin poistuu mahdollisuus keinotella kansanäänestysten järjestyksellä esimerkiksi järjestämällä äänestys ensin maissa, jossa perustuslain kannatus on korkein.

Kansanäänestys on myös keino saada ihmisiä liikkeelle ja lisätä kansojen kiinnostusta unioniin. EU ei perustuslain hyväksymisen jälkeen ole enää sama yhteisö, johon Suomi vuonna 1995 liittyi. Siksi kansanäänestys on paikallaan. Kansanäänestys myös pakottaisi puolueet ja poliitikot tuomaan avoimesti esiin EU-linjansa.

  • EU:n perustuslaista on sen valmistumisen jälkeen järjestettävä kansanäänestys jokaisessa EU-maassa yhtä aikaa. Mikäli tämä ei onnistu, kansanäänestys on järjestettävä Suomessa, kuten ainakin seitsemässä muussa EU-maassa on tarkoitus tehdä.
  • Kansanäänestyksiä pitää järjestää aina, kun EU:n uusilla perussopimuksilla muutetaan Suomen asemaa itsenäisenä valtiona.


EU:N OVIA EI SAA SULKEA

1.5.2004 jäseneksi liittyvät kymmenen uutta EU-maata ovat tervetulleita Euroopan unioniin. EU:n ovia ei saa sulkea, vaan unionin tulee olla avoin kaikille eurooppalaisille valtioille, jotka täyttävät sen jäsenehdot, erityisesti ihmisoikeuksien ja demokratian osalta. Myös Venäjä pitää ottaa täysimääräisesti mukaan eurooppalaiseen yhteistyöhön. Sen jäsenyyttä unionissa ei voida sulkea pois tulevaisuuden suunnitelmista. Erityisesti taloudellista ja ympäristöalan yhteistyötä Venäjän kanssa on kehitettävä.

  • Uusien jäsenmaiden täytyy olla tasavertaisia EU:n päätöksenteossa. Kaikkien jäsenmaiden kansalaisten mahdollisuus käyttää äidinkieltään EU-yhteyksissä on taattava. Oman kielen käyttö on turvattava myös EU:n sisäisessä päätöksenteossa. Uusien jäsenten on oltava tasavertaisia, kun virkapaikkoja eri EU-elimissä jaetaan.
  • Uudet EU-maat eivät saa kilpailla vanhojen jäsenmaiden kanssa heikoilla työoloilla, matalalla sosiaaliturvalla tai huonolla ympäristönsuojelulla. Näille on laadittava EU:n kattavat vähimmäissäännökset. Vanhojen jäsenmaiden ei ainakaan pidä rahoittaa uusien maiden aggressiivista verokilpailua EU-tukiaisten kautta.
  • Vanhat jäsenmaat maksavat uusille maille merkittävän määrän tukiaisia. Niiden käyttöä on valvottava tarkkaan ja kitkettävä korruptio. Sama pätee toki myös vanhoihin jäsenmaihin.


EUROHERROJEN EDUT KURIIN - KYTKÖKSET JULKISIKSI

Euroopan unionin korkeat virkamiehet ja muu euroeliitti on järjestänyt itselleen hyvät edut, jotka kustannetaan veronmaksajien kukkaroista. Tämä koskee myös kansan valitsemia europarlamentaarikkoja. Heidän suuret tulonsa muodostuvat pääosin verottomista kulukorvauksista, joista ei tarvitse tehdä tiliä kenellekään. Euroeliitin perusteettomat edut on saatava kuriin.

  • Kaikilla euroedustajilla on oltava kansallisuudesta riippumatta sama palkka, josta verot maksetaan edustajan kotimaahan samoin perustein kuin muillakin kansalaisilla. Edustajan työhön liittyvät kulut pitää korvata vain todellisten menojen mukaan.
  • EU:n ylenpalttisesta sisäisestä rahanjaosta on kitkettävä pois korruptio, joka johtaa vuosittain satojen miljoonien eurojen katoamiseen vääriin taskuihin. Rahankäytön valvontaa on tehostettava niin unionin kuin jäsenmaidenkin tasolla.
  • EU:n päätöksenteko on suljetun luonteensa takia erilaisten lobbareiden temmellyskenttä. Tässäkin suuret ja vahvat saavat äänensä paremmin kuuluviin. Yritysten lobbauksen rinnalle on saatava kansalaiskeskustelua. Lobbaustoimintaa on avattava enemmän julkisuudelle. EU-päättäjien on tehtävä julkiseksi se, ketä he tapaavat valmistellessaan uusia EU-säädöksiä.


RAUHAANPAKOTTAMISESTA RAUHAN RAKENTAMISEEN

EU:n on usein sanottu olevan rauhanprojekti, joka sitoo yhteen jäsenmaiden taloudelliset edut niin, että sodat niiden välillä käyvät mahdottomaksi. Rauhanprojektia ei pidä tärvellä viemällä EU:ta kohti sotilasliittoa. Eurooppaan ei kohdistu sellaista turvallisuusuhkaa, johon lisääntyvä varustelu ja rahan tuhlaaminen aseisiin toisi vastauksen.

  • Monet EU:n uusista jäsenmaista ovat antaneet tukensa Yhdysvaltain sotapolitiikalla esimerkiksi Irakissa. Tämä ei saa johtaa siihen, että ne taipuvat Yhdysvaltain vaatimuksiin saada amerikkalaissotilaille syytesuoja eli käytännössä täydellinen koskemattomuus kansainvälisessä sotarikostuomioistuimessa.
  • Suomen pitää pysyä sotilaallisesti liittoumattomana. EU-maat eivät tarvitse keskinäisiä sotilaallisia turvatakuita, koska ne voivat rakentua käytännössä vain Naton varaan. Suomen Nato-jäsenyys on torjuttava.
  • EU:n ei pidä osallistua unionin ulkopuolella toteutettaviin vaativiin sotilasoperaatioihin. Ne voivat käytännössä tarkoittaa rauhaanpakottamista ja aseellista konfliktia, josta on aina seurauksena ihmisuhreja.
  • Euroopanlaajuisen rauhanliikkeen vaatimukset eivät saa kaikua kuuroille korville EU:n päätöksenteossa.
  • EU:n, Suomi eturintamassa, pitää panostaa siviilikriisinhallintaan, jossa aseellisia konflikteja yritetään estää ennalta, niiden vaikutuksia vähentää konfliktien aikana sekä niiden jälkeen nopeuttaa paluuta arkielämään. Vain näin voidaan rakentaa kestävää turvallisuutta.
  • EU:n - tai Suomen sen osana - ei pidä osallistua tulevaisuudessakaan kriisinhallintaoperaatioihin omin luvin. Operaatioihin pitää aina saada kansainvälisen yhteisön eli käytännössä YK:n hyväksyntä.


TALOUDEN PALVELTAVA IHMISTÄ - EI PÄINVASTOIN
SUOMEN RAKENNETTAVA EU:N SOSIAALISTA YDINTÄ

EU on toistaiseksi keskittynyt talouden liberalisointiin ja markkinavapauksien puolustamiseen. EU:n on vihdoin ryhdyttävä lunastamaan kansalaisten sille asettamia toiveita markkinavoimien suitsimisesta. Nyt on aika kiinnittää huomiota ihmisiin ja sosiaaliseen hyvinvointiin. Suomen on ryhdyttävä muiden samanmielisten maiden kanssa rakentamaan EU:n sosiaalista ulottuvuutta eikä pyrkiä erilaisiin sotaytimiin.

  • Verotuksen vähimmäistasoissa, erityisesti yhtiöverotuksen kohdalla on syytä siirtyä määräenemmistöpäätöksiin, jotta yksittäiset EU-maat eivät voi harjoittaa toistensa kustannuksella haitallista verokilpailua, joka rapauttaa niiden veropohjaa ja uhkaa näin toisten sosiaaliturvaa ja julkisia palveluita.
  • Myös työolojen, sosiaaliturvan ja ympäristönsuojelun aloilla on saatava kaikkia jäsenmaita sitovat, nykyistä korkeammat vähimmäissäädökset.
  • EU-alueen sisäiset veroparatiisit on saatava suljettua. EU:n on myös maailmanlaajuisesti ajettava veroparatiisien täyskieltoa sekä kansainvälistä keinotteluveroa. Kyseeseen tulee tällöin esimerkiksi Tobinin vero.
  • EU:n pitää edistää ponnisteluja yleisen työajan lyhentämiseksi. Yksi keino tähän ovat EU:n laajuiset kolmikantaneuvottelut, joissa sovittaisiin muistakin työelämän ehtoihin ja sosiaalilainsäädäntöön liittyvistä vähimmäisehdoista.
  • Kysymys valtiollisesti tai kunnallisesti omistettujen yhtiöiden tai julkisten palveluiden yksityistämisestä on sitä vastoin pidettävä jäsenmaiden omissa käsissä. EU:n ei pidä antaa ohjeita yhteisen omaisuuden poismyymisessä tai markkinoiden vapauttamisesta esimerkiksi raideliikenteessä tai postipalveluissa.
  • Jäsenmailla pitää halutessaan olla mahdollisuus rajoittaa alkoholin ja tupakkatuotteiden tuontia muista jäsenmaista kansanterveydellisistä ja valtiontaloudellisista syistä.
  • Sukupuolten välinen tasa-arvo ja muu tasa-arvoisuus on nostettava EU:n toiminnan ja säädösten johtavaksi periaatteeksi.
  • Työnantajien on noudatettava ulkomaisten työntekijöiden kohdalla täysimääräisesti kunkin maan työehtoja. Työvoiman liikkuessa työnantajat eivät saa keinotella tai polkea palkkoja ja työehtoja ulkomaisen työvoiman avulla. Ammattiliitoille pitää antaa tarkastusoikeus työpaikoille, joissa se epäilee työehtoja poljettavan.


EMU NOKKII TOISIA - TOISIA EI

Kokemukset EU:n talous- ja rahaliiton (EMU) pohjana olevasta kasvu- ja vakaussopimuksesta osoittavat, että pelisäännöt ovat pienille ja isoille jäsenvaltioille erilaiset. Pieniltä mailta vaaditaan ankaraa budjettikuria, mutta kun isot maat rikkovat samoja sääntöjä, ne jättävät itsensä rankaisematta. Tämä kertoo vakavasta valuvirheestä sopimuksessa. Talous- ja rahaliittoon liittyy vakavia ongelmia paitsi talouden myös demokratian kannalta.

  • EU:n kasvu- ja vakaussopimuksen sääntöjä pitää soveltaa kaikkiin samalla tavalla. Sääntöjä on myös muutettava. Pelkän hintavakauden ja vähäisen velkaantumisen varjelun sijasta EMU-kriteeriksi pitää ottaa esimerkiksi työttömyysaste.
  • Euroopan keskuspankin (EKP) lähes täydellisestä koskemattomuudesta on luovuttava. EKP:n pitää olla demokraattisessa kontrollissa. Parhaiten tämä onnistuu niin, että se on vastuussa toimistaan jäsenmaiden ministerineuvostolle ja europarlamentille. Myös eurosta irtaantuminen täytyy tehdä mahdolliseksi.


DEMOKRATIAVAJE KUROTTAVA UMPEEN

Nykyinen Euroopan unioni toimii syvän demokratiavajeen varjossa. EU on kuin musta aukko, joka imee yhä uusia asioita keskitetyn päätöksenteon piiriin Brysseliin. Yhteiset ongelmat vaativat yhteisiä ratkaisuja, mutta vastauksena ei voi aina olla vain EU:n vallan lisääminen - yhä uusissa asioissa. Päätösvaltaa on voitava siirtää takaisin myös jäsenmaille ja alueille, lähemmäs tavallisia kansalaisia. EU:n on toimittava valtioliiton, ei liittovaltion tavoin.

  • EU:n toimintaa on demokratisoitava siirtämällä vallan painopistettä selvästi jäsenmaita edustavan ministerineuvoston suuntaan. Menetelmä pitää kuitenkin demokratisoida nykyisestä. Määräenemmistöpäätösten, joissa isoille mailla on enemmän valtaa, ei pidä olla yleisin päätöksentekotapa muuten kuin verotuksen, työolojen tai ympäristönsuojelun vähimmäissäännöksistä päätettäessä. Muuten jäsenmailla pitää olla mahdollisuus veto-oikeuden käyttöön, erityisen tärkeää tämä on ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa.
  • EU-lainsäädännön valmistelusta on tehtävä avointa ja myös jäsenmaiden parlamenttien on voitava vaikuttaa siihen. Kansallisten parlamenttien vaikutusmahdollisuuksia myös itse päätöksenteossa on lisättävä. Niille pitää antaa mahdollisuus myös hylätä EU-lakeja. Alueita ja kansalaisliikkeitä on myös kuunneltava EU:n lainsäädäntövalmistelussa.
  • Komission jäsenten nimittäminen täytyy pitää edelleen jäsenmaiden käsissä. Komission ja yksittäisten komissaarien pitää olla vastuullisia europarlamentille.
  • Eurovaaleissa ei pidä siirtyä listavaaleihin, joissa puolue-eliitti päättää, kuka tulee valituksi.
  • Kun EU:n perussopimuksia uusitaan tavalla, joka muuttaa Suomen asemaa, asiasta pitää aina järjestää kansanäänestys.


YMPÄRISTÖN PUOLESTA, KOHTI EKOLOGISEMPAA UNIONIA

EU:n tavoitteena on ollut luoda talouskasvua rakentamalla sisämarkkinat, joissa pääomat, tavarat, palvelut ja ihmiset voivat liikkua vapaasti. Tässä kehityksessä ympäristö on jäänyt jalkoihin. EU on silti toiminut maailmanlaajuisessa mittakaavassa ympäristöpolitiikan edelläkävijänä. Ponnistuksia pitää edelleen vahvistaa. Unionin pitää sitoutua kestävän kehityksen periaatteeseen, jonka mukaan taloudellinen toiminta mitoitetaan niin, ettei se uhkaa ympäristön tai tulevien polvien elämänmahdollisuuksia.

  • EU:n pitää jatkossakin olla globaalin ympäristöpolitiikan edelläkävijä. Esimerkiksi ilmastopolitiikan tavoitteista ei saa tinkiä, vaikka Yhdysvallat, Japani, Kiina ja Intia toistaiseksi valitsisivatkin toisen tien.
  • Liikennettä on ohjattava yhä enemmän kumipyöriltä raiteille. EU:n pitää rajoittaa laajojen tiehankkeiden massiivista rahoittamista ja ohjata rahoitusta raideliikenteeseen.
  • Maataloudessa ympäristönsuojelun, eettisen ja ekologisen tuotannon pitää olla etusijalla. EU:sta on tehtävä geenimanipulaatiosta vapaa alue. Eläintensuojeluun karjataloudessa pitää kiinnittää nykyistä enemmän huomiota. Elävien eläinten kuljetuksiin on säädettävä kahdeksan tunnin ehdoton yläraja. Tarhattujen tai salametsästettyjen turkistuotteiden myynti, tuottaminen ja maahantuonti on kiellettävä.
  • Itämeri on julistettava erityisen herkäksi merialueeksi ja sen suojeluponnistuksia pitää lisätä. Vain kaksoispohjaiset öljynkuljetusalukset tulee sallia.
  • EU:n on kehitettävä jäsenmaita sitovaa voimakkaampaa ympäristö- ja energiaverotusta, jolla saastepäästöjä ja energiankulutusta voidaan vähentää. Myös päästökauppa on hyvä keino vähentää hiilidioksidipäästöjä. Jatkossa voidaan ottaa käyttöön myös vihersertifikaattikauppa, jolla edistetään uusiutuvien energiamuotojen käyttöä.
  • EU:n ei pidä edistää ydinvoiman tuotantoa, vaan ohjattava resurssejaan uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen. Jäsenmaiden on voitava kieltää ydinjätteiden maahantuonti. EU:n pitää myös painostaa Venäjää sulkemaan vaaralliset ydinvoimalansa.


MAAILMANLAAJUINEN SOLIDAARISUUS - EI LINNAKE-EUROOPALLE

Euroopan unioni sulkee sisäänsä maailman rikkaat ja onnekkaat. Maailmanlaajuinen solidaarisuus kuitenkin edellyttää, että maailman köyhiä autetaan sekä heidän kotialueillaan että pitämällä EU-maita nykyistä avoimempina vainoa pakeneville pakolaisille ja parempia elämisen mahdollisuuksia hakeville siirtolaisille.

  • Epäinhimilliset säilöönottokeskukset on suljettava.
  • EU:n pitää olla maailmanlaajuinen kehitysyhteistyön edelläkävijä määrällisesti ja laadullisesti. EU:n kehitysyhteistyöpolitiikan pohjaksi pitää asettaa YK:n Vuosituhatjulistuksen tavoitteet, joissa sitoudutaan äärimmäisen köyhyyden poistamiseen, kestävään kehitykseen ja sukupuolten tasa-arvoon.
  • EU:n pitää osallistua ohjelmaan, jossa kaikkein köyhimpien maiden velat annetaan vaiheittain anteeksi.
  • EU-maiden markkinat pitää avata kehitysmaiden omalle tuotannolle, joka kunnioittaa ympäristö- ja työoloihin liittyviä säännöksiä.
  • EU-maiden pitää tarjota suojaa vainoa pakeneville ihmisille. EU-maat tarvitsevat yhä suuremman määrän siirtolaisia, paitsi globaalin solidaarisuuden takia myös siitä syystä, että Euroopan väestö ikääntyy vauhdilla.


VAPAUDEN - EI POLIISIKONTROLLIN EUROOPPA

EU:n tavoitteena on ollut vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuva alue. Ihmisten keskinäisen kanssakäymisen mahdollistavaa vapaan liikkuvuuden ideaa ei saa tärvellä kiristämällä ylikansallista poliisikontrollia esimerkiksi SIS -järjestelmällä (Schengen Information System), jota voidaan pahimmillaan käyttää poliittisesti epäilyttävien ihmisten tarkkailuun. Rikoksiin syyllistymättömien tiedot on poistettava rekistereistä. Terrorismin vastaisen taistelun nimissä ei saa kaventaa kansalaisten oikeuksia tai luoda rakenteellista rasismia, saati luovuttaa EU-maiden kansalaisia maihin, joissa heitä uhkaisi epäinhimillinen kohtelu tai jopa kuolemantuomio.

  • EU-maat eivät tarvitse yhtenäistä rikosoikeutta, se on jätettävä jokaisen jäsenmaan omaan päätösvaltaan. Myöskään yhteistä eurosyyttäjää tai siitä loogisesti seuraavaa eurorikostuomioistuinta ei tarvita.
  • Jäsenmaiden viranomaisten mahdollisuudet kamppailla järjestäytynyttä rikollisuutta, huume- ja ihmiskauppaa, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä, laitonta asekauppaa ja rahanpesua vastaan pitää turvata oikeusvaltion periaatteita ja perusoikeuksia kunnioittaen.


KANSAINVÄLISYYS ON KAIKKIEN OIKEUS

Valtioiden välisten raja-aitojen kaataminen ja mahdollisuus vapaaseen liikkumiseen, vieraiden kielten oppimiseen ja toisten kansojen kohtaamiseen on EU:n parhaita saavutuksia. Sitä pitää varjella ja taata myös vähävaraisemmille nuorille täydet mahdollisuudet hyötyä EU:n tarjoamista kansainvälistymisen mahdollisuuksista.

  • Opiskelija- ja nuorisovaihtoon on saatava lisää apurahoja sosiaalisin perustein.
  • EU:n sisälle ei pidä ryhtyä luomaan yhtenäistä koulutusjärjestelmää. Kuitenkin tutkintojen vertailtavuutta EU:n sisällä on parannettava ihmisten liikkuvuuden lisäämiseksi. Päätösvalta koulutuksesta ja kulttuurista on pidettävä tiukasti jäsenmaiden käsissä.


RUOKA ON TUOTETTAVA LÄHELLÄ IHMISTÄ

EU:ta voi huoletta kutsua maailmanhistorian suurimmaksi ja kalleimmaksi maatalousbyrokratiaksi. Vääristävien maatalous- ja vientitukien määrää pitää vähentää, sillä niillä painetaan kehitysmaiden tuottajahintoja alas. Mahdollisuus maatalouden tukemiseen EU:ssa pitää silti säilyttää, sillä maataloudella on keskeinen merkitys maaseudun pitämisessä elävänä. Aika ajoin esiin putkahtavat ruokaskandaalit - hullun lehmän tauti, suu- ja sorkkatauti, viemärijätteellä ruokitut kanat - kertovat Euroopan teollisen maatalouden syvästä kriisistä.

  • Ruoka pitää tuottaa mahdollisimman eettisesti ja ekologisesti, luonnonmukaisesti ja lähellä kuluttajaa. Siksi Suomessakin mahdollisuudet omaan elintarviketuotantoon on turvattava, tarvittaessa kansallisin tukiratkaisuin.
  • Maatalouden ylituotantoa ei pidä tukea. EU:n on asteittain leikattava vientitukiaan, joilla se vie omaa ylituotantoaan unionin alueen ulkopuolelle, koska tämä heikentää erityisesti kehitysmaiden mahdollisuuksia omaan elintarviketuotantoon. Haitallisten tuotteiden, kuten tupakkatuotteiden, tuotannon tukeminen pitää lopettaa kokonaan.


ALUEIDEN EUROOPPA

Euroopan voima on sen alueissa, jotka ovat osin kasvaneet kansallisvaltioita - tai unionia - tärkeämmiksi viiteryhmiksi ihmisille. Alueiden, myös syrjäisten, pitää voida pitkälti päättää oman elämisensä ehdoista.

  • Alueiden elinkelpoisuus pitää turvata koko EU:n alueella. Erityisten toimien tarpeessa ovat varsinkin unionin syrjäseudut, joita Suomessa ovat Lappi, Kainuu ja Pohjois-Karjala. Köyhien kuntien ja alueiden mahdollisuuksia hyödyntää EU:n rakennepolitiikkaa ja rahoitusta on tuettava valtiollisin toimenpitein.
  • EU:n aluepolitiikalla ja unionin rahoittamilla ohjelmilla on edesautettava alueiden mahdollisuuksia työllisyyden ja kelvollisen toimeentulon ylläpitämiseen.
  • Päätösvaltaa aluepoliittista ohjelmista on vietävä Brysselistä alueille. Alueiden komitealle pitää saada vahvempi asema EU:n päätöksenteossa.