KOKO HALLITUS 0,7 %:n TAKANA - AINAKIN KUUKAUSI ENNEN VAALEJA (30.3.2007)

Poliittiset nuorisojärjestöt muistuttavat kannanotossaan, että lupaus on lupaus. Järjestöt vaativat, että Suomi täyttää YK:n vuosituhatjulistuksen velvoitteet.

Kaikki neljä hallituspuoletta lupasivat Kepan järjestämässä vaalipaneelissa (13.2.2007) nostaa kehitysyhteistyömäärärahat 0,7 prosenttiin BKTL:stä vuoteen 2015 mennessä, vaikka se merkitsisi noin 99 miljoonan vuosittaista lisäystä. Vasemassa pöydässä vihreiden Sinnemäki ja RKP:n Gestrin. Oikealla (vihreän lapun takana) Lehtomäki ja Katainen. Kuvassa keskellä Vasemmistoliiton Katja Syvärinen.
Kuva: Kepa / Janne Sivonen


Vuonna 2000 Suomi sitoutui YK:n vuosituhattavoitteisiin, joilla pyritään konkreettisesti parantamaan kehitysmaiden ihmisten elämää vuoteen 2015 mennessä. Suomen uusi hallitus astuu virkaan kun puolet käytettävissä olevasta ajasta on kulunut. Vaikka kehitysmaiden tilanne on monilta osin parantunut, vuosituhattavoitteiden toteutuminen edellyttää merkittäviä lisäponnistuksia myös Suomelta.

Seitsemän poliittista nuorisojärjestöä ja Allianssi vaativat, että uusi hallitus täyttää Suomen kansainväliset velvoitteet kehitysmaita kohtaan. Siten hallitus edistäisi myös suomalaisten omaa hyvinvointia ja turvallisuutta.

Kehitysyhteistyömäärärahat sovitulle tasolle

Suomen tulee ehdottomasti täyttää kansainväliset sitoumuksensa ja nostaa kehitysapu vähintään 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta vaalikauden loppuun eli vuoteen 2011 mennessä.

Kauppa oikeudenmukaisemmaksi

Suomen tulee edistää WTO:n piirissä käytäviä kauppaneuvotteluita, jotka tähtäävät kehitysmaiden aseman parantamiseen. Suomen on vaadittava lisää avoimuutta WTO:n päätöksentekoon ja pyrittävä vahvistamaan kehitysmaiden vaikutusmahdollisuuksia. EU:n ja Suomen maataloustukijärjestelmää tulee kehittää reilumpaan suuntaan muun muassa lopettamalla vientituet vuoteen 2013 mennessä. Kehitysmaille tulee turvata mahdollisuus kehittää omaa tuotantoaan strategisilla aloilla. Suomen on edistettävä eettisesti ja yhteiskunnallisesti kestävää kauppaa, joka noudattaa ILO:n työelämää koskevia standardeja.

Kehitysmaiden työllisyyttä, yritystoimintaa ja työoikeuksia kehitettävä

Suomen on tuettava kehitysmaiden paikallista yrittäjyyttä lisäämällä kohtuuehtoisten mikroluottojen saatavuutta, edistämällä omistusoikeuksien ja investointisuojan vahvistamista sekä vauhdittamalla haitallisen byrokratian purkamista. Suomen kehityspolitiikan tulee edistää ammatillista järjestäytymisoikeutta, ja hallituksen on kannustettava suomalaisia yrityksiä noudattamaan ILO:n työelämän normeja myös kehitysmaissa. Suomen on edistettävä kehitysmaiden naisten työllistymistä ja parannettava tuotteiden paikallista jatkojalostusta.

Kehitysmaiden velkataakkaa kevennettävä

Suomen on edistettävä HIPC-aloitteen laajentamista kehitysmaiden velkataakan keventämiseksi. Velkahelpotuksen ehtojen tulee tukea köyhyyden vähentämistä. Etenkin diktaattoreille myönnetyt tai muuten epäoikeutetut velat on mitätöitävä. Suomen tulee ajaa puolueettoman, kansainvälisen velkasovitteluelimen perustamista.

Aktiivista ja johdonmukaista kehityspolitiikkaa

Suomen tulee edistää kauppa- ja kehityspolitiikan johdonmukaisuutta sekä kehittää kansainvälisen avun koordinointia. Suomen on toteutettava pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa, joka vahvistaa kehitysmaiden paikallisia valmiuksia ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa. Kasvavat määrärahat on kanavoitava tehokkaasti ja luotettavasti ilman kotimaisia sidoksia. Suomen on tuettava kansalaisjärjestöjen pitkäjänteistä toimintaa ja siten vahvistettava etenkin nuorten ja naisten osallistumista. Suomen tulee toimia entistä aktiivisemmin monenkeskisen järjestelmän vahvistamiseksi. Suomen on pyrittävä kasvattamaan kehitysmaiden painoarvoa kansainvälisissä rahoituslaitoksissa ja WTO:ssa. YK:ssa Suomen tulee vahvistaa uutta rauhanrakennuskomissiota ja ihmisoikeusneuvostoa sekä tukea YK:n kenttätyötä koskevia uudistuksia.

Demokratiaa ja ihmisoikeuksia vahvistettava

Suomen tulee edistää demokratian, hyvän hallinnon ja ihmisoikeuksien vahvistumista kaikkialla maailmassa. Suomen on parannettava kehitysmaiden kansalaisyhteiskunnan, median ja poliittisten puolueiden tasavertaisia toimintamahdollisuuksia. Suomen tulee kiinnittää erityistä huomiota vähemmistöjen mahdollisuuksiin osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja päätöksentekoon. Alueellista eriarvoisuutta on vähennettävä muun muassa vahvistamalla paikallishallintoa.

Maksuton peruskoulutus kehitysmaiden lapsille

Suomen on vahvistettava maksuttoman peruskoulutuksen toteutumisedellytyksiä kehitysmaissa. Kouluruoan, koulupukujen ja muiden tarvikkeiden maksuttomuutta on edistettävä etenkin tyttöjen koulunkäynnin lisäämiseksi. Suomen on nostettava opetuksen tasoa tukemalla kehitysmaiden opettajien koulutusta.

Aktiivisuutta ilmaston- ja ympäristönsuojelussa

Suomen on määrätietoisesti edistettävä globaalin, kattavan ja oikeudenmukaisen ilmastosopimuksen syntymistä YK:ssa. Suomen on autettava kehitysmaita sopeutumaan ilmastonmuutokseen ja ottamaan käyttöön uusiutuvia energiamuotoja. Suomen kehitysyhteistyövaroilla ei pidä tukea hankkeita, jotka lisäävät fossiilisten polttoaineiden käyttöä. Kehitysyhteistyössä Suomen tulee hyödyntää sanitaatiota ja puhdasta vettä koskevaa osaamistaan, koska kyse on välttämättömästä ihmisoikeudesta.

Pitkäjänteistä tukea konfliktimaille

Suomen on tuettava konflikteista kärsiviä maita pitkäjänteisesti. Sotilaallinen kriisinhallinta, siviilikriisinhallinta ja kehitysyhteistyö tulee toteuttaa yhteinäisenä jatkumona, jotta sodasta toipuvat maat eivät luisu uuteen kriisiin. Suomen tulee edistää ensijaisesti rauhanomaisia keinoja kuten konfliktien ennaltaehkäisyä ja varhaista puuttumista.

Tämän vetoomuksen ovat allekirjoittaneet seuraavat nuorisojärjestöt:

Allianssi
Demarinuoret
KD Nuoret
Keskustanuoret
Kokoomusnuoret
Svensk Ungdom
Vasemmistonuoret
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto


Takaisin uutisiin